poimintoja hallitusohjelmasta
Haja-asutusalueille lisää rakennuksia
Haja-asutusalueiden rakentaminen on helpottumassa. Hallitus linjaa strategisessa ohjelmassaan useita muutoksia maankäyttö- ja rakennuslakiin.
Vuosia kestävät valituskierteet halutaan panna aisoihin.
”Kaikissa rakentamis- ja ympäristöasioissa siirrytään menettelyyn, jossa valitusoikeus korkeimpaan hallinto-oikeuteen edellyttää ensin valitusluvan saamista. Maankäyttö- ja rakennuslupapäätösten valitustapausten oikeudenkäyntimaksuja korotetaan. Selvitetään siirtyminen kaavoitusasioissa kunnallisvalituksesta hallintovalitukseen”, listataan hallitusohjelman liitteessä normitalkoiden työkaluja.
Suunnittelutarvealueita koskevia säädöksiä lievennetään ja poikkeamistilanteissa päätösvaltaa siirretään elykeskuksilta kunnille.
Ylipäänsä kuntien toimivalta rakentamisasioissa on kasvamassa. Sen sijaan elykeskusten valtaa halutaan pienentää: niiden rooli kaavoitus- ja rakentamisasioissa muutetaan konsultoivaksi. Myös elykeskusten valitusoikeutta kaavapäätöksistä rajoitetaan.
Myös kesämökin muuttaminen vakituiseksi asunnoksi halutaan tehdä nykyistä helpommaksi. Pienimuotoinen piharakentaminen sekä esimerkiksi aurinkopaneelien ja maalämpöpumppujen asentaminen halutaan vapauttaa lupabyrokratiasta niin, että pelkkä ilmoitus riittää.
Tuottajajärjestö MTK:n mielestä uudistukset tuovat oikeudenmukaisuutta maankäyttöön.
”Nämä linjaukset ovat erittäin tervetulleita maaseudun väelle ja maanomistajille”, sanoo MTK:n ympäristöjohtaja Liisa Pietola.
Jätevesiasetus
kevenee
Juha Sipilän (kesk.) hallitus keventää jätevesiasetuksen määräyksiä roimasti. Pilaantumisherkillä alueilla, kuten rannat ja pohjavesialueet, noudatetaan edelleen kuntien ympäristönsuojelu- ja rakennusmääräyksiä. Muilla alueilla olevien ennen vuotta 2004 rakennettujen asuinkiinteistöjen osalta luovutaan kalenteriin sidotusta jätevesiremonttien määräajasta.
Näiden osalta kiinteistökohtaisen jätevesijärjestelmän riittävyys tarkistetaan asuinkiinteistöjen rakennuslupaa vaativien peruskorjausten yhteydessä.
Hallitus lupaa myös sallia hevosenlannan polttamisen energiantuotannossa. Sekä jätevesisäädökset että hevosenlannan polttokielto ovat herättäneet kovaa arvostelua jo vuosikausia.
Yllätyspäätös: Syke liitetään Lukeen
Hallitus aikoo yhdistää Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Suomen ympäristökeskuksen (Syke). Luke kuuluu maa- ja metsätalousministeriön ja Syke ympäristöministeriön sekä maa- ja metsätalousministeriön alle.
Fuusiolla saavutetaan säästöjä vuonna 2017 kahdeksan miljoonaa euroa ja sen jälkeen vuosittain vajaat 20 miljoonaa euroa.
Syken pääjohtajalle Lea Kaupille yhdistäminen tuli yllätyksenä. ”Siitä ei ole kukaan puhunut aiemmin”, hän sanoo Helsingin Sanomille.
Sykessä on 650 työntekijää ja Lukessa 1 570.
Luke aloitti toimintansa vuoden alussa, kun Metsäntutkimuslaitos, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos sekä maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen tilastotehtävät yhdistettiin.
Yhdistetyt laitokset joutuvat vähentämään henkilökuntaansa. Parhaillaan Lukessa käydään yt-neuvotteluita, joiden tavoitteena on vähentää 210 työntekijää.
Normitalkoot
yrittäjien hyväksi
Hallitus pyrkii tosissaan keventämään sääntelyä. Toimialoittain perataan ihmisten arkea ja yrittämistä haittaavia säädöksiä. Ohjelmassa nimetään maatalous erikseen.
”EU-säännösten toimeenpanossa pidättäydytään kansallisesta lisäsääntelystä”, tekstissä todetaan.
Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kimmo Tiilikainen, joka johti ohjelman valmistelussa julkisen talouden työryhmää, nostaa normien purkamisen maaseudun yrittäjien näkökulmasta selvimmäksi myönteiseksi tekijäksi yrittäjävähennyksen lisäksi.
”Se tulee olemaan äärimmäisen vaikea harjoitus, mutta toivon mukaan se palauttaa ihmisten uskon yrittämiseen.”
Normitalkoot kohdistuvat myös kuntiin. Ne saavat sääntelyn sijaan lisää vapautta päättää, miten ja mitä palveluja ne hoitavat.
Koulutukseen
raju säästöohjelma
Tuleva opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) joutuu panemaan toimeen ankaran säästöohjelman koulutuksessa. Koulutuksesta, opetuksesta ja tieteestä aiotaan säästää yli 600 miljoonaa euroa hallituskauden aikana.
Oppositiopuolueet ovat kritisoineet koulutussäästöjä kovin sanoin, semminkin, kun ennen vaaleja tänä keväänä keskusta ja perussuomalaiset arvostelivat koulutukseen suunniteltuja säästöjä. Aiheesta tehtiin eduskunnassa myös välikysymys.
Peruskoulun näkyvimpiä muutoksia ovat digitaalisten apuvälineiden käyttöönotto ja liikuntatuntien tuhti lisäys liikuntaa halutaan tunti jokaiselle koulupäivälle. Leikkauksia on luvassa valtionapuihin, joilla on pienennetty ryhmäkokoja ja järjestetty esimerkiksi kerhoja.
Toisen asteen koulutukseen tehdään säästöihin tähtäävä rakenteellinen uudistus. Myös opintotuista säästetään.
Aikomuksena on säästää 190 miljoonaa euroa toisen asteen koulutuksesta. Säästö kohdistuu ennen kaikkea ammatilliseen koulutukseen ja oppisopimuksen lisärahoitukseen. Lukioita ei säästötavoitteissa mainita.
Kaikista kouluista opiskelijat halutaan paimentaa ansiotyöhön aiempaa varhaisemmin ja tehokkaammin.
Esimerkiksi korkeakouluista halutaan yhä suurempi osa nuorista jo kandidaatteina työelämään.
Kehitysmäärärahat leikkuriin
Kehitysyhteistyön määrärahat ovat yksi hallitusohjelman suurimmista leikkauksen kohteista.
Niistä säästetään neljän vuoden aikana 200 miljoonaa euroat, joka on laskutavasta riippuen 2530 prosenttia tämän vuoden menoista.
Useat kehitysjärjestöt ovat kummastelleet, miten näin suuret leikkaukset voidaan toteuttaa, kun varsinainen ohjelmateksti kansainvälisestä toiminnasta noudattaa samaa linjaa kuin ennenkin.
Suomi sitoutuu osallistumaan edelleen aktiivisesti kansainvälisten kriisien hallintaan sekä edistää demokratiaa, ihmisoikeuksia ja hyvää hallintoa.
”Hallitus kiinnittää kansainvälisessä toiminnassa erityistä huomiota ihmiskunnan suurten uhkien, kuten ilmastonmuutoksen, köyhyyden sekä ruoka-, vesi- ja energiapulan torjuntaan”, tekstissä painotetaan.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
