Osa kaupoista on kytkenyt juomakaappien kylmennyksen pois päältä. Kuva: Mikko Nikkinen
Kallis sähkö voi iskeä rajusti maaseudun itsenäisiin kauppoihin, K- ja S-ryhmiä auttavat omat sähköyhtiöt – ”Jos jotakin jää viivan alle, se menee energiayhtiölle”
”Osalle maaseudun pienistä kaupoista juuri talviaika on kriittinen, kun kustannukset kasvavat ja samalla liikevaihto on alhaisimmillaan”, kauppojen etujärjestö sanoo ja ehdottaa kohdennettuja tukia vaikeuksissa oleville kaupoille.
Osmo Laine vaihto alaa kyläkauppiaaksi viisi vuotta sitten, ja sähkön hinta saa nyt miettimään kaupan kannattavuutta. Kuva: Mikko NikkinenPaisuvat sähkölaskut ovat vaikeita, mutta erityisen hankalassa tilanteessa ovat hiljaisella talvimyynnillä sinnittelevät kyläkaupat.
”Sähkön hinnan voimakas nousu osuu kaupan alalla erityisesti harvaan asuttujen alueiden kauppapaikkoihin. Lisäksi kauppiasvetoiset kaupat ovat eri tilanteessa kuin isojen ketjujen toimipaikat”, sanoo Päivittäistavarakauppa ry:n valmiuspäällikkö Lauri Kulonen.
”Osalle maaseudun pienistä kaupoista juuri talviaika on kriittinen, kun kustannukset kasvavat ja samalla liikevaihto on alhaisimmillaan. Kauppojen lakkauttaminen olisi iso isku maaseudun elinvoimalle. Vakavien kysymysten äärellä ollaan.”
PTY on kuullut kentältä huolestuneita viestejä siitä, kuinka tulevasta talvesta oikein selvitään. Hallituksen päättämät energiatuetkaan eivät koske kauppaa tai muita yrityksiä, vaan ne on suunnattu kuluttajille. Myöskään olemassa oleva kyläkauppatuki ei auta yllättäviin sähkölaskuihin.
”Mielestäni kohdennettu tukitoimenpide vaikeuksissa oleville myymälöille olisi hyvä ja kustannustehokas teko valtiolta. Avuntarve on kiireellinen mutta lyhyt, ja sillä voitaisiin estää mahdolliset myymälöiden lopettamiset”, PTY:n kyläkaupoista vastaava johtaja Ilkka Nieminen sanoo.
”Erityisen vakava tilanne on siksi, että pienillä kaupoilla ei useinkaan ole puskuria, josta yllättäviä kuluja voidaan maksaa. Monet ovat muutenkin kannattavuuden rajoilla.”
Moni pieni kauppa on järjestänyt sähkönhankinnan samaan tapaan kuin kuluttajat.
”On siis ihan sattumanvaraista, milloin on sopimuksensa hankkinut ja minkälainen lisäkulu nyt voikaan tulla”, Nieminen huomauttaa.
Hänen mukaansa pienen kaupan sähkönkulutus kuukaudessa voi olla saman verran kuin 200 neliömetrin sähkölämmitteisen omakotitalon vuodessa. Myymälässä sähköä kuluttavat erityisesti valaistus sekä kylmä- ja kassalaitteet.
Jos sähkön hinta nousee viidestä sentistä 25 senttiin kilowattitunnilta, pienen myymälän sähkölasku kasvaa tuhannesta eurosta viiteen tuhanteen euroon kuukaudessa, vaikka tila ei olisi edes sähkölämmitteinen, Nieminen sanoo.
”Vaikutukset ovat arpaonnea ja -onnettomuutta, kuten kuluttajillakin. Heille on luvassa huojennuksia mutta kaupalle ei mitään”, M-kauppiaita edustava toimitusjohtaja Veli-Matti Sirkiä sanoo.
”Olen huolissani minkä tahansa yrityksen toimintaedellytyksistä, jos sähkön hinta viisinkertaistuu. Päivittäistavarakaupan sulkeminen vain kuukaudeksi tai kahdeksi on epätodennöistä, ja jos palvelu häviää, se ei kovin helposti palaa.”
Sähköyhtiöiden väläyttämät katkokset vievät hänestä huomion hinnasta.
"Vaikka uhka kahden tunnin katkoksista aiheutti monilla sydämentykytyksiä, olisin itse enemmän huolissani niistä 22 tunnista, kun sähköä tulee kuin niistä kahdesta, kun sitä ei tule.”
M-ketjun kauppoja on monenlaisia: osa on kyläkauppatuen piirissä, osa toimii omissa kiinteistöissä ja osa isommissa liike- tai asuinkiinteistöissä.
Kauppa voi säästää sähköä säätämällä kylmälaitteiden lämpötiloja hieman korkeammalle, ajastamalla jäähdytyksen vain osaan vuorokautta, sammuttamalla osan valoista, kytkemällä takatilan kylmiöitä pois päältä, sulkemalla jäätelöiden ja juomien herätemyyntialtaita ja keskittämällä tuotteita isompiin kaappeihin sekä ohjeistamalla asiakkaita sulkemaan ovet ja luukut.
Osmo Laine on vaihtanut vuoden sisällä pakastealtaat kannellisiin ja kylmäkaapit ovellisiin malleihin. Kuva: Mikko NikkinenKauppias Osmo Laine on pitänyt vaimonsa kanssa Taipalsaaren M-marketia viisi vuotta. Heti alkuun hän vaihtoi valaisimiin led-loisteputket.
”Nyt vuoden sisällä on vaihdetu pakastimet kannellisiin ja eineshyllyt ovellisiin, kaksi kylmiötä kytketty pois päältä ja valaistusta vähennetty”, Laine luettelee.
Aggregaattia ei ole eikä taloyhtiö ole antanut lupaa asentaa aurinkopaneeleita. Oma koti lähellä saa sähköä navetan katon 30 aurinkopaneelista, mutta sataneliöisen kaupan kulutus on nelinkertainen.
”Parhaamme mukaan olemme yrittäneet säästää sähköä. Mutta kun määräaikainen sopimuksemme muuttui syyskuun alussa toistaiseksi voimassa olevaksi ja hinta yli tuplaantui 15 sentistä, joudumme miettimään, voimmeko enää jatkaa. Jos jotakin jäisikin viivan alle, se kaikki menee nyt energiayhtiölle.”
Yhtiö on Väre, jonka osakkaana on Lappeenrannan kaupungin omistama Lappeenrannan Energia. Se tuloutti viime vuonna kaupungille 2,2 miljoona euroa.
”Minusta kaupunki voisi auttaa sillä paikallisia yrityksiä. Kyläkauppatukea olemme hakeneet, mutta emme ole saaneet, kun tämä katsotaan taajama-alueeksi, vaikka olemme ihan maaseudulla.”
Laine ryhtyi kauppiaaksi ja jätti paperiteollisuuden diplomi-insinöörin työnsä toimiessaan kyläyhdistyksen puheenjohtajana. Hän halusi saada pidettyä kaupan kylällä, jossa asuu paljon iäkästä väkeä. Heille matka viiden kilometrin päähän marketeihin on liian pitkä.
”Asiakaskunta on koko ajan vähentynyt ja myynti pienentynyt, mutta olemme ajatelleet, että ikääntyneillä on hyvä olla kauppa.”
Kauppa on tärkeä myös mökkiläisille, jotka tulevat veneellä viereiseen rantaan ja kunnan ainoaan ravintolaan.
Ovet ja kannet säästävät sähköä, kunhan asiakkaat muistavat sulkea ne. Kuva: Mikko NikkinenTärkeä kyläläisille ja kesäasukkaille on myös Asikkalan Kalkkisten K-kauppa. Kauppias Arto Lampinen on nostanut pakastetiskien lämpötiloja, kytkenyt virvokekaapit pois päältä, hämärtänyt aamu- ja iltavalaistusta, siirtynyt led-lamppuihin ja lykännyt hankintoja. Aggregaatti pyörittää kauppaa tarvittaessa vaikka viikon.
Kriisitunnelmia ei kuitenkaan ole.
”Sähkön hinta on viime talvesta tuplaantunut, ja sen kanssa on elettävä. Meillä tulos tehdään kesällä, ja se voimin mennään eteenpäin. Tuleva talvi ei hirvitä, sillä ostamme sähkön yhteisostona Ankkuri-Energialta.”
Ankkuri-Energia Oy on Keskon tytäryhtiö, joka hankkii vesi-, tuuli- ja muuta bioenergiasähköä Keskolle ja K-ryhmän kauppiaille. Koko K-ryhmästä 70 prosenttia ostaa siltä sähkönsä. Asuinkiinteistössä tai kauppakeskuksissa se ei välttämättä onnistu, K-ryhmän talotekniikkapäällikkö Antti Kokkonen kertoo.
Kuinka halpaa tukkuostona hankittu sähkö on, sitä ei Kokkonen kerro. Hinnan moninkertaistumisen vaaraa ei kuitenkaan ole.
”Teemme pitkäjänteisesti sähkönhankintaa ja kiinnityksiä useammalle vuodelle. Meillä K-ryhmässä sähkösopimukset on nähty strategisena asiana.”
K-ryhmä tähtää syksyn aikana 20 prosentin energiansäästöön säätämällä muun muassa valaistusta ja lämmitystä.
Myös S-ryhmä hankkii sähköä keskitetysti. S-Voima ry:n omistavat osuuskaupat ja SOK.
Oma tuuli- ja aurinkovoima kattaa tarpeista 80 prosenttia, loppu ostetaan markkinoilta.
”Markkinoilta ostettavan sähkön hintaa suojaamme tulevaisuuteen erilaisilla sopimuksilla riskipolitiikkamme mukaisesti”, toimitusjohtaja Mikko Halonen kertoo.
Itsenäisillä kaupoilla ja esimerkiksi M-kaupoilla ei ole vastaavia sähkön yhteishankintasopimuksia.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
