"Ruotsi lyö Suomen sahat kuusi–nolla vientikilpailussa"

Kuusamossa Pölkyn sahalla tuotanto ja vienti käy vinhasti, mutta toimitusjohtaja Jouko Virranniemi harmittelee ruotsalaisten valuuttakurssietua. Kuva: Sanne Katainen

Kuva: Sanne Katainen

Kuva: Jukka Pasonen

"Suomen sahat häviävät Ruotsille kuusi-nolla valuuttakurssiedun ja paremman logistiikan vuoksi", kuusamolaisen Pölkky Oy:n toimitusjohtaja Jouko Virranniemi noituu. "Ruotsi hyötyy heikosta kruunusta sekä sijainnistaan lähellä markkinoita."

MT tavoitti Virranniemen perjantaina Dubaista Arabiemiraateista metsämessuilta.

Vahva euro vaikeuttaa suomalaisyritysten vientiä euroalueen ulkopuolelle. Kruunun kurssi on heikentynyt euroa vastaan viime kuukausina roimasti. Nyt eurolla saa yli kymmenen kruunua eli kruunu on heikoimmillaan 2010-luvulla.

Euro on vahvistunut myös Yhdysvaltojen dollaria vastaan vuodessa yli 15 prosenttia. Euron kurssi on nyt 1,23 dollaria, kun vuosi siten se oli 1,05 dollarin paikkeilla.

Sahateollisuus ry:n toimitusjohtaja Kai Merivuori kertoo, että vaikka sahoilla onkin nyt hyvä markkinatilanne ja kysyntä on kovaa, valuuttakurssit vähentävät tuottoa.

"Onneksi vaikutus ei ole tässä markkinatilanteessa niin suuri kuin silloin, jos kysyntä olisi alamaissa."

Sahat ovat saaneet Aasiassa ja Pohjois-Afrikassa "aika hyviä kauppoja" eli korotettua hintojaan dollareissa, mutta heikko dollari vähentää kotiutettavaa rahamäärää.

Ruotsalaiset ovat suomalaisten kovimpia kilpailijoita sahatavaran viennissä. Ruotsin sahat ovat pystyneet ottamaan Euroopan markkinat haltuunsa. Suomalaiset ovat pystyneet lisäämään vientiä Lähi-itään, Kiinaan ja Japaniin.

"Ruotsalaissahat pystyvät halvan kruunun turvin kehittämään sahojaan, saavat kovaa tuottoa ja taseet kuntoon. Sen sijaan Suomessa tätä ei pystytä tekemään, kun voitto jää korkeasuhdanteessakin pieneksi."

Ruotsin sahatavaran tuotanto on noussut jo niin suureksi, että siellä tulevat hakkuumahdollisuudet vastaan.

"Tuotanto on lähellä maksimia", Merivuori arvelee.

"Suomessa suurin sahojen murhe ovat korkeat kotimaiset kustannukset", Merivuori harmittelee.

Hänen mukaansa tukki on kallista ja puolet sahojen tuotannosta on sivutuotteita, joiden hinta on kehno.

"Kuitupuusta saatu hinta on pahin ongelma ja purun ja kuoren hinta on huono. Hakkeen hinta on noussut mutta vain kosmeettisesti."

Huonot sivutuotetulot ja kustannukset harmittavat myös Virranniemeä: "Ei sahojen tulos kaksinen ole vaikka olisi korkeasuhdanne."

Yritystukia parjaavia hän kehottaa tutkimaan ulkomailla sivutuotteista maksettavia tukia.

"Yritystukien lakkautuspuhe on täyttä populismia", hän sanoo.

Dollarin kurssin heikkeneminen vaikuttaa vahvasti myös muuhun metsävientiin kuin sahatavaraan.

Metsä Groupin talousjohtaja Vesa-Pekka Takala sanoo, että dollarin kurssin kymmenen prosentin heikentyminen euroa vastaan merkitsee reippaasti yli sadan miljoonan euron miinusta konsernin vuositulokseen.

Yhtiön viennistä 57 prosenttia on dollaripohjaista. Suurimmat vientituotteet ovat sellu ja kartonki.

Metsä Groupilla on Ruotsissa tehtaita, joten kruunun heikentyminen euroa vastaan tuottaa etua yhtiölle. Takalan mukaan kruunun kymmenen prosentin muutos vaikuttaa yhtiön tulokseen jopa 40 miljoonaa euroa.

Englannin punnan osuus on pienentynyt roimasti Metsä Groupin luovuttua painopaperin tuotannosta ja punnan osuus on alle puolet esimerkiksi Ruotsin kruunun vaikutuksesta.

Dollarin kurssin muutos vaikuttaa suomalaisyhtiöistä ehkä eniten Metsä Groupiin UPM:n ohella.