Tulevaisuuden ruoka pakataan leseestä tehtyyn kalvoon

Puimurin perään keruuvaunu? Tässä kuvassa leijailee puimurin perässä ehkä tulevaisuuden pakkausraaka-aine. Kuva: Pekka Fali

Viljojen kasvisoluseinistä saatavan arabinoksylaanin käytöstä elintarvikkeiden pakkauskalvoissa on saatu uutta tietoa Helsingin yliopiston väitöstutkimuksessa.

Kaikki tutkimuksessa valmistetut pakkauskalvot toimivat hyvinä happisuojina, eli niitä voidaan käyttää hapettumiselle herkkien elintarvikkeiden pakkaamiseen. Tätä tietoa voidaan hyödyntää, kun arvioidaan arabinoksylaanien soveltuvuutta pakkauskalvoiksi ja mahdollisuuksia korvata niillä öljypohjaisia muoveja.

Arabinoksylaanit ovat ympäristöystävällisiä uusiutuvia materiaaleja, joista valmistetut kalvot ovat biopohjaisia ja biohajoavia. Niitä voidaan eristää muun muassa viljojen prosessoinnin sivuvirroista kuten leseestä, kuorista ja korsista.

Tutkimuksessa osoitettiin, että laboratoriomittakaavasta voidaan siirtyä kohti teollisen mittakaavan prosessointia.

"Se mahdollistaisi tutkittujen materiaalien teollisen jalostamisen tulevaisuudessa esimerkiksi elintarvikepakkausten happisuojaksi", kertoo maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa perjantaina väittelevä Susanna Heikkinen.

Heikkisen väitöstutkimuksessa käytettiin kaupallisesti saatavilla olevia arabinoksylaaneja, jotka olivat peräisin kauran kuoresta sekä ruis- ja vehnäjauhoista. Kauran kuoren kalvoihin lisättiin pehmitintä edistämään kalvonmuodostusta ja lisäämään joustavuutta.

Kasveissa arabinoksylaanit muodostavat yhdessä selluloosan ja ligniinin kanssa kasvisoluseinän joustavan tukirakenteen.

FM Susanna Heikkinen väittelee 29.1.2016 Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Biodegradable films from cereal arabinoxylans".