HS: Jos metsästys loppuisi, seuraukset olisivat metsätaloudelle karuja

Tutkija arvioi, että rajoittamaton hirvikanta tekisi selvää Suomen metsätaloudesta. 

Helsingin Sanomien jutussa pohditaan, mitä kävisi, jos metsästys lopetettaisiin. HS:n mukaan seurauksena olisi se, että hirvikolarien määrä kolminkertaistuisi, ja lisäksi susilaumat saattaisivat tulla myös pääkaupunkiseudulle. Myös maamme metsätalous kärsisi.

Jos metsästys lopetettaisiin, Suomen hirvikanta voisi asettua noin kymmeneen eläimeen tuhannella hehtaarilla. HS:n haastattelema Luonnonvarakeskuksen tutkija Jyrki Pusenius toteaa, että hirviä olisi tuolloin 300 000.

HS:n jutussa huomautetaan, että länsinaapurissamme Ruotsissa hirviä on jo nyt näin paljon metsästyksestä huolimatta. Rajan takana hirvillä on kuitenkin enemmän ruokaa ja niiden aiheuttamia vahinkoja siedetään paremmin.

Pusenius ennakoi HS:lle, että rajoittamaton hirvikanta tekisi selvää Suomen metsätaloudesta. Arviossa on taustalla se, että hirvet syövät talvella mäntytaimikoita.

Samaa mieltä on Suomen riistakeskuksen Sauli Härkönen. Hän uskoo HS:n haastattelussa, että Suomi voisi siirtyä kasvattamaan laatupuun sijasta biomassaa.

Hirvet syövät myös koivua ja haapaa, joten myös niiden kasvatus kärsisi. HS ennakoi, että mustikkasatokin pienentyisi, kun varvut päätyisivät runsaslukuisen hirvipopulaation suihin.

Rajoittamaton hirvikanta muuttaisi Suomen luultavasti kuusimetsäksi. Kuusi nimittäin kelpaa hirville todella huonosti.

HS huomauttaa, että hirvivahinkojen pelossa uudistusaloille onkin alettu istuttaa männyn sijaan yhä enemmän kuusta.

Hirvikannan lisäksi myös susikanta kasvaisi nopeasti, jos metsästys loppuisi. Runsaan hirvikannan perässä eteläiseen Suomeen kasvaisi suuria susilaumoja. HS:n haastattelema susitutkija Ilpo Kojola arvioi, että susien määrä kuusinkertaistuisi.

Helsingin Sanomien juttu