Kasvun rajat saavutettu?
Talouskasvu on perustunut siihen, että resursseja voi ammentaa rajattomasti ja saasteet ja muut haitat voi ulkoistaa luontoon muiden putsattavaksi. Viimeisin uutisointi kertoo, että juuri nyt ihmiskunnan luonnonvarojen käyttö ylittää niiden saatavuuden.
Puute nostaa hintoja, leikkaa kulutusta ja katkaisee talouskasvun. Bruttokansantuotteen kasvuun pohjautuva talousjärjestelmä on tullut tiensä päähän. Näin ennustavat luonnonsuojelijat.
Miten tähän on tultu ja mihin olemme kaikki varantomme tuhlanneet? Maailman taloudessa huonot ja hyvät jaksot seuraavat toisiaan 40–60 vuoden jaksoissa.
Todellinen teollinen kehitys sai potkua höyrykoneen keksimisestä 1800-luvun alussa. Sitä seuranneiden nousukausien pontimina ovat olleet rautatiet ja teräs (1830–1880), sähköistäminen ja kemianteollisuus (1880–1930), autoteollisuus ja sen kylkiäisenä syntynyt petrokemian teollisuus (1930–1970).
Siis kaikki nämä edellä kuvatut talousbuumit ovat perustuneet rajattomaan luonnonvarojen käyttöön. Sitten tulikin sokki, öljykriisi, joka ensimmäisen kerran havahdutti meidät siihen, että talouskasvumme perustui liialliseen riippuvuuteen luonnon antimista.
Onneksi uudet innovaatiot tulivat avuksi ja pääsimme nauttimaan niiden hedelmistä uuden ict-buumin vauhdittamana. Tässä Suomella ja Nokialla oli merkittävä rooli – ensimmäistä kertaa maailman teknologiateollisuuden kuskin paikalla.
Myös seuraavaan maailman talouden nousukiihdytykseen meillä on hyvät mahdollisuudet. Sen tiedetään perustuvan ympäristö- ja cleantech-teknologioihin, nano- ja bioteknologiaan sekä terveysteknologiaan. Pienen maan valmiudet huomioon ottaen olemme näiden suhteen hyvissä lähtöasemissa.
Nyt tarvitaan uutta mittavaa kehittämispanosta sekä tuotteistamiseen, valmistukseen että markkinointiin. Muuten olemme armotta ulkona kilpailusta.
Vaan miten onkaan käymässä. Taloutemme sakkaa ja velkaa otetaan.
Vyön kiristäminen on johtamassa siihen, että valtio näkee tärkeämmäksi panostaa ratojen, teiden, tunneleiden ja raitioliikenteen rakentamiseen. Niillä ei Suomen kilpailukykyä ja viennin kasvua turvata.
Pitkäjänteinen satsaus tutkimukseen ja kehittämiseen sai tässä vaiheessa antaa tilaa siltarumpupolitiikalle.
Nyt olisi tarvittu vahvaa signaalia sijoittajille siitä, että meillä leijuu edelleen vahva Nokian henki.
Kaiken lisäksi maailmalla valmistaudutaan jo seuraavaan innovaatiobuumiin, joka romuttaa käsitykset tuotteistamisesta ja massavalmistuksesta.
Yhdysvaltalainen tietokirjailija Jeremy Rifkin ennustaa, että eksponentiaalisesti lisääntyvä teknologinen tehokkuus tekee tuotannosta jatkuvasti halvempaa. Yhden uuden tuotteen taloudellinen kustannus eli rajakustannus lähenee nollaa, kunnes lopulta kaikki tuotteet ovat lähes ilmaisia.
Tulevaisuudessa itsensä korjaavien koneiden, lähes uusiutuvan energian ja tietoverkostojen ansiosta kuka tahansa voi tuottaa mitä tahansa milloin tahansa.
Nämä ajatukset ovat pohjana myös Nasan ja muiden avaruuden valloitusta valmistelevien tiedemiesten kaavailuissa. Siellä odottavat ehtymättömät raaka-ainevarannot, joiden perässä ihminen on valmis muuttamaan lähiplaneetoille lyhemmäksi tai pidemmäksi aikaa. Ja se on lähempänä kuin uskommekaan.
Paavo Kajander
Pori
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
