Tulvasuojelu ja Itämeren pelastus
Tulvasuojelu ja Itämeren tila ovat olleet viime vuodet suosittu keskustelun aihe. Torniossa on päädytty väylän syventämiseen. Samalla väylä luonnollisesti levenee. Homma on edennyt suunnitellusti.
Sellainen vaihtoehto olisi ilmeisen tehokas muillakin Pohjanlahteen laskevilla joilla.
Jotta otsikon mukainen ajatus toteutuisi, on kaikki jokien varsilla olevat viljelykset salaojitettava. Niistä tuleva vesi johdetaan suoraan mereen.
Kanavan pitää olla niin syvä, että 100 vuoden aikana tapahtuva maannousema ei patoa sitä. Samalla se on kaivettava läpi myrkyllisen sulfidisavikerrostuman ja sen aines on toimitettava bakteereilla hajotettavaksi.
Sama toiminta koskee kaikkia jokia. Urakka on valtava, mutta niin ovat alati paisuvat tulvatkin. Maannousema on aiheuttanut sen, että joet etenkin tulviessaan syövyttävät alati nousevaa pohjaansa.
Koko Itämeren rannikon jokien eroosion tuottama myrkkykuorma on valtava. Sulfidisavi on hyvin hienorakeista ja siten se kulkeutuu kauemmas kuin tulvan mineraaliaines.
Oulujoki ja Kemijoki ovat tietenkin poikkeuksia, kuten muutkin sähkön tuotantoon valjastetut vesistöt. Niillä ei ole eroosio- eikä tulvaongelmaa.
Kaikkia jokia ei voi käyttää sähkön tuotantoon. Siten hankkeen toteuttaminen on julkisen rahoituksen tehtävä.
Itämerta ajatellen ei liene kaukaa haettu ajatus, että luonnonsuojeluväki ryhtyisi hankkeeseen ja paikallisten poliitikkojen ja päättäjien kanssa syntyisi vetoomus EU:lle hankkeen rahoittamiseksi.
Eelis Pulkkinen
Ylitornio
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
