”Tilausjärjestelmä kurittaa maaseudun taksiyrittäjiä”
Martti Kuitusen taksi kulkee biokaasulla. Eija Mansikkamäki Kuva: Viestilehtien arkistoJOUTSA (MT)
Muistatteko joutsalaisen Martti Kuitusen?
Syksyllä 2003 hän kertoi toiveikkaana, kuinka valtion tuore investointiavustus pidentäisi monien kyläkauppojen elämää. Hän itsekin kaavaili vilkastuttavansa Mieskonmäen Kälässä sijaitsevan kauppansa myyntiä uusimalla kylmälaitteita.
Ja uusikin, mutta se ei riittänyt.
Neljä vuotta sitten hän pani lapun luukulle – jälleen valtiovallan avustuksella. Kaupan aukiolot nimittäin vapautettiin ja oluen hintakilpa sallittiin. Hinnan piti kuitenkin pysyä samana kaksi kuukautta, mikä tiesi pysyvää alennusmyyntiä ja uusia asiointireittejä asiakkaille.
Samaan aikaan asiakkaat alkoivat kysellä perustavaran sijasta television kokkiohjelmissa näkemiään erikoistuotteita.
”Ei siinä kyläkauppa pärjännyt millään”, Kuitunen summaa.
Moni muukin kyläkauppa kuoli.
Kuitunen ryhtyi taksiyrittäjäksi. Koulu-, Kela- ja yksityiskyydit elättivät aluksi hyvin, ja yrittäjä hankki toisen auton ja rengin.
Mutta nyt tökkii tämäkin homma – terveisiä taas Helsinkiin. Syynä ovat taksien korvaus- ja tilausjärjestelmät.
Asiakas saa nykyisin Kela-korvauksen kyydistään samantien, kun on tilannut auton tilauskeskuksen kautta. Tilauskeskus taas ohjaa tilaajalle lähimmän taksin.
Asiakas saa tilata omankin kylän tutun taksin, mutta silloin korvauksen joutuu hakemaan kuittien kanssa jälkikäteen.
”Harva on valmis odottamaan rahojaan.”
Seuraus on, että Joutsasta Jyväskylään lääkärikäynnille ajavan paluukyyti ei osu oman kylän autolle, vaan Jyväskylän taksille.
”Järjestelmä suosii sairaalapaikkakuntia ja keskittää ajoja sinne”, Kuitunen väittää.
Kelalle korvausmäärä on sama, kun auto ajaa joka tapauksessa tyhjänä toiseen suuntaan. Yrittäjille se ei sitä ole.
”Mutta jos maaseudun taksit lopettavat kannattamattomina, seurauksena on kalliimpia kyytejä ja asiakkaille pidempiä odotuksia”, Kuitunen varoittaa.
Keskitetty tilausjärjestelmä on tuonut yrittäjälle muitakin murheita.
”Ajoista Jyväskylään saa tiedon vasta samana aamuna. Se vaikeuttaa lomien suunnittelua, kun satavarmasti ne harvat Kela-kyydit osuvat juuri suunnitelluille vapaapäiville.”
Asiakas saattaa kyllä tilata kyydin vaikka viikon etukäteen, mutta keskus odottelee niitä samalta suunnalta ja ilmoittaa taksiyrittäjälle keikoista vasta viime tipassa.
Vuoden aikana Kuitusen ajot ovat vähentyneet muutenkin, osin kyytien yhdistelyn ja ehkä yleisen taloustilanteenkin vuoksi.
”Täytyy toivoa, että se on vain väliaikainen notkahdus. Muuten täytyy alkaa miettiä, kannattaako pitää kahta autoa.”
Yrittäjän kannalta taksiliikenteen suurin uhka leijuu kuitenkin vielä ilmassa: taksilupien vapauttaminen.
”Mukaan tulisi virolaisia yrittäjiä, jotka poimivat rusinat pullasta, mutta tuskin maksavat verojaan Suomeen. Nyt meillä on luvan myötä myös yö- ja muun hiljaisen ajan päivystysvelvoite”, Kuitunen huomauttaa.
”Samalla vapautuisivat myös enimmäishinnat, jolloin asiakas ei enää tiedä, mitä matka tulee lopulta maksamaan. Koko järjestelmän luotettavuus romuttuisi.”
Kuitusen syntymäkoti on kyläkaupan lähellä, ja koti on samassa kiinteistössä kuin kauppa. Polttoainekenttä, kesäterassi ja puoti pysyvät kuitenkin kiinni.
”Nopeasti se olisi polkaistavissa pystyyn, mutta ei ole suunnitelmissa.”
Toimeentulo on taksin kanssa kuitenkin tasaisempaa kuin kesämyynnillä eläneellä kyläkauppiaalla.
EIJA MANSIKKAMÄKI
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
