päivän punkti Karille karahti
Fennovoiman Pyhäjoelle suunnittelema ydinvoimala ei koskaan ole ollut mikään läpihuutojuttu. Se, että yhtiö sai luvan rakentaa ydinvoimalan, perustui poliittiseen harkintaan. Se perustui myös kylmiin laskelmiin siitä, että ydinvoima kannattaa.
Fennovoimalla on pitkä liuta suomalaisia omistajia. Voimalan on tarkoitus taata sähkön saatavuus muun muassa Outokummulle ja Rautaruukille. Hinta on tärkeä, mutta yhtä tärkeää on toimitusvarmuus. Jos Suomessa meinataan harjoittaa raskasta teollisuutta, on sähkön saannin oltava turvattua.
Fennovoiman suurin omistaja on saksalainen energiajätti E.ON. Kysymyksessä on nimenomaan jättiläinen, ei mikään nakkikioski. Ajan merkki on se, että tällainen firma ottaa ja päättää luopua projektista.
On selvää, että saksalaisomistajan lähtö voi kaataa koko hankkeen.
Ydinvoimaa pidettiin pitkään edullisena energialähteenä sen jälkeen, kun ala selvisi Tshernobylin tuottamasta ongelmasta. Ydinvoima joutui kuitenkin uuteen rankkaan testiin Fukushimassa, kun maanjäristys iski Japanin rannikolle.
Fukushiman onnettomuuden jälkeen Japani teki päätöksen luopua ydinvoimasta vuonna 2040. Yleisesti ollaan sitä mieltä, että japanilaiset saattavat vielä perua päätöksensä. Uudistuvaa energiaa ei ehkä vielä silloin ole tarpeeksi. Onnettomuus säteili kuitenkin myös Saksaan.
Saksan hallitus päätti, että ydinvoimasta luovutaan jo vuonna 2022.
Saksalaiset energiayhtiöt ottivat päätöksen tosissaan. Niiden strategioihin ei kuulu enää ydinenergia, ei kotona eikä muualla.
Siispä kun E.ON päätti lähteä Suomesta, ei se ollut välttämättä yllätys.
Yhtiö laskee, että ydinvoima on yksinkertaisesti huono bisnes. Kuka ei usko, kysyköön Olkiluodosta. On helpompi rakentaa hiiltä kuin ydinvoimaa.
Päätös heijastelee kuitenkin myös ongelmaa, joka alkaa kalvaa Suomea. Suomesta on lähtenyt ja lähdössä hirmuinen määrä tuotantoa. Ja jos tuotantoa ei ole, ei sähköäkään tarvita.
Toivoa sopii, että talouden näivetystauti ei jatku. Toistaiseksi signaalit kulkevat väärään suuntaan.
On helpompi rakentaa hiiltä kuin ydinvoimaa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
