Alhainen äänestysinto suosi maanviljelijöitä
Valituista
valtuutetuista
oli naisia 266
eli runsaat
12 prosenttia.
Ääntään
vaaleissa
käytti vähän
reilu kolmasosa
metsänomistajista.
Metsänhoitoyhdistyksen vaalien ennakkotohina liittyi ehdokkaiden haalintaan. Se vaati aktiivisuutta sekä yhdistysten hallinnolta että toimihenkilöiltä.
Vaikeuskerrointa lisäsi, että samaan aikaan ehdokkaita kyseltiin myös kuntavaaleihin.
16 metsänhoitoyhdistyksessä ehdokkaita saatiin kokoon vain valtuutettujen verran, eli vaaleja ei tarvittu. Neljä vuotta sitten vaalit lätsähtivät sopuun 9 metsänhoitoyhdistyksessä.
Suurista yhdistyksistä sopuvaaliin tyytyivät esimerkiksi Päijänne, Kaakko ja JärviLakia.
Vaaleissa valittiin runsaasta 3 000 ehdokkaasta 2 161 valtuutettua. Valtuutettujen määrä väheni noin 400:lla. Syy tähän ovat viime toimikaudella rivakasti edenneet metsänhoitoyhdistysten fuusiot.
Keskimäärin ehdokkaita oli noin 10:stä 20:een enemmän kuin heille oli paikkoja.
Tiukka vaali oli esimerkiksi Pohjois-Karjalassa, jossa valtuustopaikalla palkittiin vain yksi ehdokas kuudesta.
Ääntään vaaleissa käytti vähän reilu kolmasosa metsänomistajista. Edellisissä vaaleissa äänestysprosentti oli 42.
Vaikka toisin voisi luulla, ehdokkaiden määrällä ei ollut suurta vaikutusta äänekkyysvilkkauteen. Esimerkiksi Pohjois-Karjalassa metsänomistajat palauttivat postivaaliin kirjekuoria laiskasti.
Valituista valtuutetuista oli naisia 266 eli runsaat 12 prosenttia.
Äänestysvilkkauden alueellisella vaihtelulla ei ollut vaikutusta naisten osuuteen.
Maanviljelijät pitivät edelleen asemansa valtuustojen suurimpana ammattiryhmänä. Heidän osuutensa nousi suurimmaksi siellä, missä äänestysinto oli vähäisintä.
Yrittäjien ja palkansaajien edustus taas vahvistui, kun äänestysprosentti nousi 40:n paremmalle puolelle.
Suurin osa ehdokkaista asui edelleen samassa kunnassa, missä metsät sijaisevat. Yhdistyksen toimialueen ulkopuolisten ehdokkaiden osuus nousi yli kymmenekseen Järvi-Suomessa. Pohjois-Karjassa heitä oli vain kolme.
JARMO PALOKALLIO
Suurin osa
ehdokkaista
asui yhä samassa
kunnassa, missä metsät sijaitsevat.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
