Koronan taloustoimet jakavat EU-jäsenmaita – Suomi ei syty yhteisille velkakirjoille

Euroopan parlamentin puhemies David Sassoli, Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen ja Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel. Kuva: Etienne Ansotte

EU-johtajat keskustelivat torstaina myöhään siitä, miten koronaviruspandemian tuomia talousvaikutuksia voitaisiin jarruttaa. Puhelinkokouksessa keskusteluun nousivat Euroopan vakausmekanismin EVM:n käyttö ja niin sanotut "koronabondit".

Koronabondien oletetaan muistuttavan vuosia sitten keskustelussa olleita eurobondeja, eli euromaiden yhteisiä joukkovelkakirjoja. Koska ne lisäisivät jäsenmaiden yhteisvastuuta, pohjoiset jäsenmaat ovat vastustaneet niiden käyttöönottoa.

Myös Suomen valtiovarainministeri Katri Kulmuni (kesk.) torjui ajatuksen yhteisestä velasta Ylen haastattelussa.

Joidenkin jäsenmaiden mielestä Euroopan keskuspankin (EKP) 750 miljardin euron hätärahoitusohjelma riittävät eikä lisätoimia vielä tarvita.

EU-huippukokouksen puheenaiheina olivat taloustoimien lisäksi lääkkeiden ja suojavarusteiden riittävyys sekä rokotteen kehittäminen.

Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen peräänkuulutti jäsenmailta solidaarisuutta toisiaan kohtaan. Hänen mielestään jäsenmaiden pitäisi koordinoida koronavirustoimiaan keskenään paremmin, eikä tuijottaa "vain omaan napaansa".

Tällä von der Leyen viittasi joidenkin jäsenmaiden asettamiin lääke- ja suojavarustevientikieltoihin.

Johtajien yhteisessä lausunnossa todetaan, että ehdotusten pitäisi tehostaa entisestään EU:n vastausta kriisiin ja ottaa huomioon tilanteen ennennäkemätön luonne. Kokouksen jälkeisessä tiedotustilaisuudessa Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel vakuutti, että EU on edelleen valmis tekemään kaikkensa kriisin selvittämiseksi.

Komissio alkaa valmistella suunnitelmaa siitä, miten paluu normaaliin onnistuu kriisin jälkeen.