Sähkönkäyttäjät: Verkkoyhtiöiden todellinen tuotto on huimat 32 prosenttia – Omakotiliitto pitää Energiateollisuuden vastausta investointiväitteisiin "pöyristyttävänä"

Markku Tähtinen siirsi keskiviikkona Kymenlaakson Sähkön kaapelia pellolle kaivettuun uraan Askolassa. Elvera urakoi rakentamistyön. Päivässä tulee pellolla valmista 300 metriä. Kuva: Kari Salonen

Kuva: Kari Salonen

Marko Virtanen Oy:n kaivinkoneen puikoissa on Tero Espo, kaapelia vetää Markku Tähtinen. Kuva: Kari Salonen

Kuva: Kari Salonen

Kuva: Kari Salonen

Suomen Sähkönkäyttäjät ry:n toimitusjohtajan Pasi Kuokkasen sekä Omakotiliiton mukaan verkkoyhtiöiden todellisen tuotot ovat Lappeenrannan–Lahden teknillisen yliopiston LUT:n professorin Mikael Collanin tutkimusten perusteella paljon korkeammat kuin yleensä arvioidaan. "Kun julkisen keskustelun perusteella verkkoyhtiöiden tuottotason luulisi olevan noin 7 prosenttia, on se todellisuudessa noin 25 prosenttiyksikköä korkeampi eli noin 32 prosenttia."

Sähkön käyttäjät maksavat satoja miljoonia euroja vuodessa tuottoa sähkönsiirtoyhtiöiden investoinneille, joita ei ole tehty, Suomen Sähkönkäyttäjät, Omakotiliitto ja asiasta lakialoitteen tehnyt kokoomus toteavat.

Yhtiöt myös yli-investoivat maakaapeleihin kovaa tuottoa saadakseen, järjestöt arvioivat.

Verkkoyhtiöitä edustava Energiateollisuus kiistää väitteet haamulaskutuksesta.

"Kuva siitä, että yritykset toimisivat väärin tai laskuttaisivat liikaa, on väärä", Energiateollisuuden toimitusjohtaja Jukka Leskelä sanoo.

"Järjestelmä kannustaa verkkoyhtiöitä kilpailuttamaan ja ostamaan mahdollisimman edullisesti, koska niiden kannattaa tehdä investoinnit annettuja yksikköhintoja halvemmalla."

Yksikköhinnat lasketaan Energiavirastossa.

Sääntelyjärjestelmä palkitsee Leskelän mukaan yrityksiä, jotka pystyvät painamaan investointikustannuksia alas.

"Ne saavat korkeamman tuoton, mutta samalla sääntelyn pohjana toimivat viranomaisten listahinnat halpenevat."

Edullisemmat hankintahinnat otetaan Leskelän mukaan valvonnassa huomioon ja lopulta asiakas saa verkkopalvelun edullisemmin.

Energiateollisuus toteaa tiedotteessaan muun muassa, että "jos järjestelmä perustuisi todellisiin investointikustannuksiin, yrityksillä olisi kannustin toteuttaa hankinnat mahdollisimman kalliisti, koska sääntelyn sallima tuotto laskettaisiin suhteessa investointiin.”

Omakotiliitto pitää tiedotteessaan kannanottoa "pöyristyttävänä". "Toisin sanoen Energiateollisuus kertoo tiedotteessaan, että jakeluverkkoyhtiöt tarvittaessa investoivat mahdollisimman kalliisti optimoidakseen saamansa voiton. Vuonna 2019 teettämämme selvityksen mukaan nykyisenkin valvontamallin puitteissa verkkoinvestoinneista voidaan säästää miljardi euroa."

Kymenlaakson Sähköverkon (KSOY) alueella kaapelia vedetään maahan vuosittain 200 kilometriä, yhtiön toimitusjohtaja Jouni Pylvänäinen kertoo.

Määrä on melko vähäinen eniten kaapelia vetäviin verkkoyhtiöihin verrattuna. Esimerkiksi Carunan maakaapelointimäärä on ollut yli 3 500 kilometriä vuodessa.

"Meillä on monia vaihtoehtoja, vierimetsänhoitoa, helikopterisahausta tai siirretään ilmalinjat tien viereen. Pelloilla ei linjoja uusita toistaiseksi, koska ne eivät ole myrskyherkkiä."

Pylvänäisen mielestä tuottokeskustelussa tulisi katsoa kokonaisuutta.

"Verkosta pitää saada tuottoa, että pystytään investoimaan. Investoimme lähes voittojen verran verkkoomme vuosittain."

"Esimerkiksi tuoton pohjana olevat verkon pitoajat lasketaan Energiavirastossa paljon pitemmäksi kuin tasekirjanpitoon merkityt ajat, jonka vuoksi tuotto näyttää suuremmalta kuin tase."

"Lisäksi poistot lasketaan viraston laskelmissa eri tavalla kuin kirjanpidossa."

"Verkon tuotot eivät ole Suomessa suuremmat kuin muissa Pohjoismaissa", Pylvänäinen huomauttaa.

Ruotsissa ne olivat selvästi Suomea korkeammat, mutta siellä valtio puuttui asiaan ja alkoi rajoittaa voittoja.

"KSOY ei ole korottanut sähkön siirtomaksuja vuoden 2018 jälkeen, eikä tiedossa ole korotuksia", Pylvänäinen kertoo.

Askolassa tien varteen Kymenlaakson Sähkön kaapelia keskiviikkona maahan vetänyt Elveran työporukka kertoo, että linjaa saadaan maahan metsäosuudella alle 200 metriä päivässä ja pellolla 300 metriä.

"Olot ovat olleet tänä vuonna hyvät, routaa ei juuri ollut", kaapelin asettaja Markku Tähtinen ja kaivinkoneen kuljettaja Tero Espo Marko Virtanen Oy:stä kertovat.

"Salaojia tulee välillä reitille. Kun on salaojakartat tiedossa, asiat hoituvat hyvin. Salaojat korjataan toimivaan kuntoon."

Metsässä kaapeli laitetaan 70 sentin syvyyteen ja putkessa jopa 30 senttiin, pelloilla metrin syvyyteen.

Sähkönkäyttäjien mukaan oikeustieteiden tohtorin Kaisa Huhdan tekemä selvitys osoittaa, että EU-oikeuden vaatimukset tai perustuslaki eivät estä verkon kohtuullisuusvaatimuksen tai lain muuttamista asiakkaalle suotuisammaksi.

Energiavirasto voi oma-aloitteisesti muuttaa valvontamenetelmiään tai lainsäätäjä voi muuttaa sähkömarkkinasääntelyä.