Kasvihuone tappaa tuholaisia
Vihanneksia pitäisi nykysuositusten mukaan syödä puoli kiloa päivässä. Se on yli 3,5 miljardia kiloa koko maailmaan jaettuna, vihannesviljelijä Esko Holma laskee. Kari Salonen Kuva: Viestilehtien arkistoPAIMIO
Hennon vihreät purjon taimet odottivat maaliskuussa vielä siirtoa avomaalle Holman puutarhalla. Niitä on yhdessä kasvihuoneessa noin miljoona.
Kun taimet on siirretty ulos jatkamaan kasvua, kasvihuoneet jätetään tyhjilleen.
”Kasvihuoneesta tulee tuholaistorjuja, joka suojelee tulevaa kasvun mahdollisuutta”, paimiolainen Esko Holma sanoo.
”Esimerkiksi avomaankurkkua riivaavat punkit kuolevat kuumuudessa. Samassa käsittelyssä häviävät myös punkkien esiasteet”, Hanna Holma sanoo.
”Eikä siihen kuluteta sentinkään edestä energiaa eikä kalliita ja resistenssiä edistäviä torjunta-aineita.”
Monet tuholaiset ja taudit uhkaavat Suomen peltoja ja erikoistuotantoa.
”Käytämme silti torjunta-aineita niin vähän kuin mahdollista” Esko Holma sanoo.
”Etsimme muunlaisia ratkaisuja ja biopohjaisia menetelmiä.”
Holmalla luovuttiin salaattisipulin kasvatuksesta, kun pelästyttiin kasvavaa torjunta-aineen tarvetta. Hälytyskellot alkoivat soida.
”Periaatteemme on, että pelkästään varmuuden vuoksi ei ruiskuteta”, Hanna Holma korostaa.
”Keskitymme turvaamaan kasvien omaa puolustuskykyä. Pidämme huolta maan kunnosta, valitsemme mahdollisimman kestäviä lajikkeita, pyöritämme viljelykiertoa.”
Isä ja tytär ovat samoilla linjoilla. Arvokkaita torjunta-aineita ei kannata haaskata. Niillä ei kannata pilata vesistöjä eikä maata.
”Purjo tekee paluuta Suomeen”, Esko Holma sanoo.
Askeleet ovat määrätietoiset. Mies pitää työstään ja hän uskoo vihannesviljelyn mahdollisuuksiin heittelehtivässä maailmassa.
”Vihannesviljelijät ovat omia polkujaan kulkeva tuottajaryhmä. Me tuotamme täällä tulevaisuuden ruokaa. Jokaisen suomalaisen pitäisi ravitsemussuositusten mukaan syödä puoli kiloa vihanneksia päivässä. Tähän on vielä matkaa”, Suomen Vihannesviljelijöiden puheenjohtajanakin toimiva Esko Holma sanoo.
Holman puutarhatila tuotti pitkään vihanneksia suoraan teollisuudelle. Nyt suunnataan yhä enemmän tuoremarkkinoille.
Tilan tuotteita kaupataan muun muassa sosiaalisessa mediassa Reko-renkaan kautta.
”Kymmenentuhannen ihmisen Paimiossa torin tuoretuotteiden lunastusmarkkinoilla käy säännöllisesti parisataa henkeä”, Hanna Holma toteaa.
Hän on tarttumassa puutarhatilan ohjaksiin. Takana on hortonomin koulutus ja vahva tahto alalle.
Vaikka vihannesviljelyn tulevaisuus näyttää markkinoiden kannalta turvatulta, on taivaalla myös uhkaavia pilviä.
”Ilmastonmuutos tekee tepposia. Äärisäät panevat avomaankasvustot lujille. Raekuurot piiskaavat lehtisellerin maahan. Home viihtyy kosteudessa. Kasvitaudit ja tuholaiset saattavat yllättää. Vihannespellot vaativat alituista tarkkailua, seurantaa ja asioihin puuttumista”, Hanna Holma luettelee haasteita.
Vaikka kastelu ja monet muut toimet tämän päivän tilalla hoituvatkin automaattisesti, koneilla ja tietokoneohjatusti, tarvitaan pellon laidalla kulkeva viljelijä, joka näkee, havainnoi ja ratkaisee.
”Selviämisen ykköstekijä on, että maan kunto pidetään hyvänä. Siksi kaipaan jopa maan routimista. Savimaa pakkautuu helposti panssariksi raskaiden koneiden alla. Silloin routa on luontainen muokkaaja”, Hanna Holma sanoo.
Hia Sjöblom
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
