Energiasyöppö Suomi putosi ilmastovertailussa
Suomessa päästöt henkeä kohden ovat EU-maiden korkeimpia. Suomi putosi ilmastovertailussa sijalle 31, kun taas Ruotsi paistattelee sijalla 5.
Suomessa kulutetaan paljon energiaa asukasta kohden runsaan teollisuuden ja verrattain vähäisen asukasmäärän takia. Kuva: Kari SalonenYmpäristöjärjestöt Germanwatch ja Climate Action Network Europe (CAN) julkaisivat keskiviikkona vuotuisen vertailun maiden sijoittumisesta ilmastonsuojelussa (Climate Change Performance Index eli CCPI).
Suomen sijoitus on pudonnut sijalta 24 sijalle 31 yhteensä 58 maan vertailussa. Suomen sijoitusta selittää korkea energiankulutus ja päästöt henkeä kohden. Suomen päästöt henkeä kohden ovat EU-maiden korkeimpien joukossa.
Kansallisen ilmastopolitiikan arvioinnissa Suomi saa niin ikään huonot pisteet sijoituksen ollessa 42. Kansainvälinen ilmastopolitiikka ja energiatehokkuus ovat Suomessa vertailun keskikastia.
Kokonaisarviointi sijoittaa Suomen maailmanlaajuisten ilmastotoimien keskisarjaan, kauas kunnianhimoisesta kärjestä.
Vaikka hallituksen tavoitteet luopua kivihiilestä ja puolittaa öljyn tuonti vuoteen 2030 mennessä ovatkin myönteisiä, uhkaavat ylimitoitetut suunnitelmat metsäenergian lisäämiseksi ilmastopolitiikan kestävyyttä Suomessa.
"Suomen sijoitusta painaa myös kansallisen kivihiilemme eli turpeen suosiminen verotuksellisesti", kommentoi Luonto-Liiton toiminnanjohtaja Leo Stranius.
Tämän vuoden vertailu vahvistaa, että uusiutuvat energiamuodot edistyvät ja energiatehokkuudessa tapahtuu myönteistä kehitystä globaalisti. Pariisin ilmastosopimuksesta ja rohkaisevista maailmanlaajuisista trendeistä huolimatta energiamurros etenee toistaiseksi liian hitaasti.
Nousevat taloudet kirivät ilmastotoimissa kun EU-maiden tahti hidastuu. Japanin, Australian ja Kanadan suoritukset ovat teollisuusmaiden huonoimpia.
Yksi nousijoista on Marokko, joka on lisäämässä uusiutuvan energian tuotantoaan merkittävästi. Ranska on vertailun kärjessä ensimmäistä kertaa. Ranskan sijoitusta nostaa maan ilmastodiplomatia, joka oli avainasemassa Pariisin sopimuksen neuvottelemisessa.
Ruotsin (5) ja Iso-Britannian (6) sijoitusta nostavat maiden edellisten hallitusten tekemät ilmastopoliittiset linjaukset.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
