Tuuliala pontevana: Suomesta helposti sähkön vientimaa

Työmaapäällikkö Hanna Lehojärvi Suomen Maanrakentajista kävi torstaina tarkastamassa äskettäin valettua Wpd:n tuulimyllyn jalustaa Kannuksessa. Tuulivoimayhtiöiden mielestä Suomesta saataisiin sähkön vientimaa kannattavasti tuulisähkön avulla. 

Suomessa pystyttäisiin kohtuuhelposti ja kannattavasti korvaamaan tuontisähkö tuulivoimalla ja sähköä pystyttäisiin myös viemään merkittävästi vuonna 2030, yhdeksän tuulivoimayhtiön yhteenliittymä Voimaa Tuulesta ehdottaa.

”Suomessa ja Ruotsissa on Euroopan parhaat tuuliolot, selvästi paremmat kuin vaikkapa Saksassa. Talvisin, kun sähköä tarvitaan eniten, myös tuulee eniten", liittymän edustaja ja Megatuulen hallituksen puheenjohtaja Seppo Savolainen sanoo.

Rannikko on täällä pitkä ja parinsadan metrin korkeudella tuulee kovaa. Saksassa ja Ranskassa tuulivoimaa haittaa sekä tiheä asutus että tiuha lentoliikenne, mikä estää korkeiden tuulimyllyjen rakentamisen.

Tuulivoiman kannattavuus on parantunut roimasti viime vuosina, kun tuulimyllyt pystytään rakentamaan aiempaa korkeammiksi ja siivet pitemmiksi. "Pyyhkäisypinta-ala nousee ja siivet ovat korkealla, missä tuulee lähes aina melko kovaa."

Tuulivoima-alan tavoitteena on rakentaa kannattavasti 30 terawattituntia sähköntuotantoa vuoteen 2030 mennessä eli yli kolmannes sähkön käytöstä. "Siitä riittäisi sähköä ajoittain vientiin", Savolainen sanoo.

Ylijohtaja Riku Huttunen työ- ja elinkeinoministeriöstä katsoo, ettei alalla ole mitään estettä rakentaa ja viedä tuulivoimaa. "Kuitenkin vielä Olkiluoto kolmosen valmistumisen jälkeen olemme sähkökaupassa selkeästi alijäämäisiä", hän huomauttaa.

Kun tuulee rajusti, sähköä voitaisiin varastoida lämpöpumppujen avulla vesialtaisiin, joista se voitaisiin käyttää kaukolämpöön.

Tuulettomiakin hetkiä tulee, mutta ne jäävät vain muutamiin tunteihin. Silloin tarvittava sähkö voitaisiin tuottaa maa- tai biokaasulla kaasumoottoreiden avulla, kun moottorivalmistaja Wärtsilä hiljattain ehdotti.

Kaasumoottorit ovat Huttusen mukaan yksi tapa vastata sähkön kysynnän vaihteluun. "Muita ovat esimerkiksi säädettävä vesivoima ja muu tuotanto, tuonti, kysyntäjousto ja sähkövarastot. Markkinat ja kustannukset ratkaisevat, mitä käytetään."

Suomessa Google ja Ikea ovat tehneet pitkäaikaisia sähkösopimuksia tuulivoimayhtiöiden kanssa. Sopimusten lisääntyminen pienempien ostajayhtiöiden kanssa edellyttäisi valtion takauksia ostajille. TEM ei pidä takauksia perusteltuna.