Elykeskusten rahoituksella on tuettu viime vuosina maaseudulla useita eri toimialoja. Kuva: Kari Salonen
Suomi hakee muutoksia maaseudun yritystukiin capissa – Komission esitys heikentää maaseudun yritystoimintaa
Euroopan komissio esittää maaseudun yritysrahoitukseen muutoksia. Suomi ei tätä purematta niele.
Kuva: Pekka FaliEU:n maatalouspolitiikan tulevaisuuteen pureutuva cap-esitys on aikeissa kaventaa maaseutuyritysten tukimahdollisuuksia.
Näköpiirissä on, että Euroopan komissio muuttaisi maa- ja metsätalouden ulkopuolisen yritystoiminnan rahoitusta seuraavalla budjettikaudella eli vuosina 2021–2027.
Jos komission ehdotus menisi läpi nykyisellään, maa- ja metsätalouden ulkopuoliselle yritystoiminnalle ei voitaisi enää myöntää alueellista elykeskusten rahoitusta vaan maaseudun yrityksiä tuettaisiin paikallisten Leader-ryhmien kautta.
Maa- ja metsätalousministeriö on analysoinut komission asetusehdotuksesta johtuvia muutoksia. Ne ovat huolestuttavia erityisesti maaseudun yritysrahoituksen näkökulmasta, ministeriö kertoo.
”Tämä on vasta esitys, mutta asetusehdotuksen mukaan näyttää siltä, että maaseudun yritystoimintaa voitaisiin tulevaisuudessa tukea pelkästään Leader-hankkeiden kautta eikä elykeskuksista kuten nykyisellä ohjelmakaudella. Muutos rajaisi rahoituskeinoja, ja elykeskusten toimiala kapenisi merkittävästi”, kertoo johtava asiantuntija Juuso Kalliokoski maa- ja metsätalousministeriöstä.
Elykeskuksen rahoituksella on viime vuosina tuettu alueellista yritystoimintaa, ja Leader-rahoitusta on käytetty pienempiin paikallisiin hankkeisiin.
Komission mukaan elykeskus voisi jatkossakin myöntää start-up-rahoitusta mutta ainoastaan maa- ja metsätalouteen liittyvän yritystoiminnan käynnistämiseen.
Maaseudun toimialojen kirjo on kuitenkin paljon laajempi, ministeriö muistuttaa.
Elykeskusten rahoitustoiminnan rajaaminen voisikin heikentää muiden maaseutuyritysten toimintaa ja vähentää investointihalukkuutta. Leader-tuella ei voida paikata elykeskuksen rahoituksen puuttumista.
”Komission esitys on iso muutos nykyiseen malliin: uudistus on kuin palaisimme pari ohjelmakautta taaksepäin”, Kalliokoski sanoo.
Suomella on tavoitteena saada komission esitykseen muutoksia. Suomelle maaseudun elävöittäminen monipuolisella yritystoiminnalla on ollut tärkeää niin nyt kuin edellisten ohjelmakausien aikana.
”Suomen maaseudun ominaispiirteenä on monipuolinen yritystoiminnan kehittäminen. Suomelle biotalous on tärkeää ja maaseudulla on muutakin toimintaa kuin maa- ja metsätaloutta”, Kalliokoski mainitsee.
Rahoitusrakenteen muutoksen lisäksi huolta aiheuttavat EU:n budjettipäätökset.
Elykeskusten rahoitus maaseudun yritystoimintaan on peräisin maaseudun kehittämistuista, jotka laskevat Suomessa seuraavalla rahoituskaudella komission suunnitelmien mukaan jopa 25 prosenttia.
Maatalouspolitiikan cap-uudistuksessa komissio esittää jäsenmaille nykyistä suurempaa päätäntävaltaa maataloustoimiinsa. Tarkoituksena on, että jäsenmaat saisivat itse päättää tukimuodoistaan.
”Tärkeää olisi, että jäsenmaa saisi itse päättää myös maaseudulla varojen kohdentamisesta. Varsinkin, jos samaan aikaan tukia leikataan”, Kalliokoski toteaa.
EU:n maatalousministerit kokoontuvat ensi viikolla Luxembourgiin keskustelemaan tulevasta maatalouspolitiikasta. Moni jäsenmaa – Suomi mukaan lukien – on tuominnut komission suunnittelemat leikkaukset maatalouteen.
Tulevan maatalouspolitiikan uudistus ja rahoituskehys neuvotellaan lopullisiin uomiinsa näillä näkymin vasta ensi vuoden puolella.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
