EU käyttää rahaa tehottomastienergiatukiin ja päästökauppaan
Uusiutuvalle energialle maksetaan tukia, vaikka päästökauppa hoitaisi saman asian huomattavasti halvemmalla.
”EU on epäjohdonmukaisella politiikalla rakentanut kaksinkertaisen systeemin”, kritisoi ympäristöekonomian professori Markku Ollikainen Helsingin yliopistosta. Hän puhui keskiviikkona ympäristöministeriön ja Ulkopoliittisen instituutin järjestämässä seminaarissa.
Päästöoikeuden hinta on painunut ennätyksellisen alas. Osittain se johtuu finanssikriisistä, joka on vähentänyt teollisuuden tuotantoa. Osansa on EU:n uusiutuvan energian politiikalla, joka syö pois päästöjä, joiden kuuluisi olla mukana päästöoikeuksien kaupassa.
”EU voi ottaa päästöoikeuksia pois. Viime vuonna alkujako oli niin runsas, että melkein kaikki teollisuudenalat myivät oikeutensa heti pois.”
Sinänsä Ollikainen on tyytyväinen päästökauppajärjestelmään, joka on nopeasti yleistynyt eri puolilla maailmaa.
Australiassa ja Uudessa-Seelannissa aloitetussa päästökaupassa mukana ovat maa- ja metsätalous, mitä Ollikainen pitää lupaavana kehityksenä. Kiina puolestaan aloittaa päästökauppakokeilun ensimmäisenä kehitysmaana ensi vuonna, ja järjestelmää on tarkoitus laajentaa koko maahan vuonna 2015.
Hiilidioksidipäästöjen vähentäminen on taas ajankohtainen aihe, sillä YK:n vuotuinen ilmastokokous järjestetään 26.11.–7.12. Qatarin pääkaupungissa Dohassa.
Dohassa pyritään löytämään jatkoa Kioton sopimukselle, jonka ensimmäinen velvoitekausi on päättymässä ja toinen alkaa vuoden 2013 alussa. Sopimuksen allekirjoittaneet maat ovat sitoutuneet vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään.
”Vielä on ratkaisematta, mitkä kaikki maat liittyvät toiselle velvoitekaudelle mukaan ja mitä yksityiskohtia pöytäkirjaan tulee”, seminaarissa puhunut ympäristöministeri Ville Niinistö (vihr.) kertoi.
Kioton toinen velvoitekausi jatkaa sopimusta vuoteen 2020 saakka niiden maiden osalta, jotka siinä ovat mukana.
”EU:n osalta toinen kausi ei tuo lisää päästövähennyksiä. Juridinen mekanismi kuitenkin kulkee eteenpäin ja tuo paineita niille maille, jotka eivät ole mukana.”
EU on tosin sitoutunut nostamaan päästövähennystavoitettaan 20 prosentista 30:een siinä tapauksessa, että muut maat ovat valmiita tekemään vastaavia sitoumuksia.
Kioton sopimuksen toista velvoitekautta enemmän Suomea kiinnostaa maailmanlaajuinen ilmastosopimus, joka pyritään lyömään lukkoon vuoteen 2015 mennessä.
Siinä määritellään, miten ilmastonmuutosta torjutaan vuodesta 2020 alkaen.
Ministerin mukaan ilmastosopimusneuvotteluissa on kaksi ongelmallista maata: Intia ja Yhdysvallat.
Vaikka Intian päästöt asukasta kohden ovat alhaisella tasolla, kokonaisuudessaan ne ovat varsin suuret.
”Yhdysvaltojen osalta on kiinnostavaa nähdä, miten tilanne nyt presidentinvaalien ja hirmumyrsky Sandyn aikaansaamien tuhojen jälkeen kehittyy”, Niinistö sanoo.
”Yleensä vasta sään ääri-ilmiöt saavat aikaan sen, että herätään punnitsemaan ilmastonmuutoksen haittoja. Ja jos presidentti Barack Obama tekee, mitä haluaa, ilmastopolitiikan merkitys voi nousta – sitä ennen tosin edustajainhuoneen republikaanienemmistölle pitää tapahtua jotain.”
HELI VIRTANEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
