Hiihtämässä ollut nainen kuoli eilen lumivyöryssä Pallaksella, alaikäinen lapsi vielä kadoksissa – paikalla rankat pelastusolosuhteet

Pallastuntureilla on pieniä maastonmuotoja, joihin lumi voi kerääntyä. Kuvassa kumpuilevaa maastoa Laukukeron ja Orotuskeron välissä 25. helmikuuta 2020 Muoniossa. LEHTIKUVA / OTTO PONTO.  

Lapissa Muonion Pallaksella kaksi ihmistä jäi tiistaina lumivyöryn alle. Poliisin mukaan vyöryssä kuoli hiihtäjä, ja kadoksissa on alaikäinen lapsi.

Poliisi, vapaaehtoinen pelastuspalvelu Vapepa ja pelastuslaitos jatkavat tänään kadonneen lapsen etsintöjä. Etsinnät jouduttiin eilen keskeyttämään vaarallisten sääolosuhteiden takia.

”Etsintöjä jatketaan heti tänään. Apuna käytetään pelastuskoiria, kertoo tiedotteessa tutkinnanjohtaja”, rikoskomisario Kirsi Huhtamäki Lapin poliisista.

Onnettomuuteen joutuivat poliisin mukaan ulkopaikkakuntalaiset äiti ja alaikäinen lapsi. He olivat olleet hiihtovaelluksella Pallastunturin alueella lumivyöryn sattuessa. Äiti löytyi lumen alta tiistai-iltana kuolleena.

Poliisin mukaan hiihtäjät soittivat hätäkeskukseen noin neljän aikaan tiistaina iltapäivällä, kun heille oli tullut hiihtomatkalla ongelmia huonon sään ja näkyvyyden takia. Alueella oli tuolloin kova tuuli ja noin 23 astetta pakkasta.

Poliisi käynnisti eilen etsinnät yhdessä pelastuslaitoksen ja Vapepan kanssa. Äitiä ja lasta etsittiin moottorikelkoilla. Etsintöjen yhteydessä havaittiin lumivyörymä, joka oli leveydeltään noin 400 metriä.

Lapin pelastustoimen läntisen pelastusalueen palopäällikkö Pekka Väliheikki kertoo, että olosuhteet Pallastunturilla ovat tälläkin hetkellä rankat sekä tunturissa liikkujille että pelastajille. Väliheikki neuvoo hiihtäjiä harkitsemaan tunturiin lähtemistä tarkkaan.

”Jos nyt lähtee tunturiin, asettaa vaaraan myös pelastajat. Olosuhteet saattavat yllättää kokeneenkin vaeltajan”, Väliheikki sanoo.

Ounas–Pallaksen alueella on Ilmatieteen laitoksen mukaan voimassa kohtalainen lumivyöryriski. Se tarkoittaa kohonneita lumivyöryolosuhteita tietyissä maaston muodoissa. Lumivyöryennuste koskee hoitamattomia luonnonrinteitä, eli se ei koske hoidettuja ja ylläpidettyjä rinteitä esimerkiksi hiihtokeskuksissa.

Ylimeteorologi Alberto Blanco Sequeiros Ilmatieteen laitokselta kertoo, että kakkostaso eli kohtalainen lumivyöryriski on vuodenaikaan nähden melko tyypillinen Suomessa. Lumen syvyys on Ounas–Pallaksen alueella noin 70 senttimetriä.

”Lunta ei ole satanut viimeiseen kolmeen päivään Länsi-Lapissa ollenkaan, pakkanen on ollut kova. Tuuli on ollut ihan kohtalainen 10 metriä sekunnissa, tunturissa toki tuulee paljon kovemmin kuin maantasalla”, sanoo Blanco Sequeiros.

Blanco Sequeiros huomauttaa, että kova tuuli liikuttelee lunta ja saattaa näin ollen edesauttaa myös lumivyöryn syntymistä kasaamalla lunta eri paikkoihin. Kymmenen metriä sekunnissa puhaltava tuuli saa lumen pinnan jo liikkumaan.

Hiihtokeskus Pallaksen toimintaan tiistaisella lumivyöryllä ei ole vaikutusta, koska keskus avaa ovensa vasta lauantaina viikolla seitsemän. Hotellipäällikkö Janne Oja kertoo STT:lle, että lumivyöry ei tapahtunut hiihtokeskuksen alueella.

Metsähallituksen ylläpitämän Luontoon.fi-palvelun mukaan lumivyöryt ovat Suomessa melko harvinaisia, mutta niitä tapahtuu silti esimerkiksi Pohjois-Suomen tuntureilla joka talvi. Palopäällikkö Pekka Väliheikin mukaan osittaisia lumeen hautautumisia on ollut Pallaksen alueella tänäkin talvena.

Lumivyörylle altistavaa maastoa ovat jyrkät rinteet. Lumivyörymaastoa on Luontoon.fi:n mukaan vyöryn lähtöalue jyrkässä rinteessä, vyöryn kulkuväylä sekä lumen kasautumisalue. Maastossa liikkuja voi olla vaarassa, vaikka ei liikkuisikaan rinteessä. Tyypillinen lumivyöryn kasautumisalue on esimerkiksi jyrkkäseinäisen kurun pohja.

Lumivyöryyn joutunut ihminen voi loukkaantua esimerkiksi eteen tuleviin esteisiin kuten puihin, minkä lisäksi hän on vaarassa hautautua lumen alle. Lumen alle jääneen ihmisen elinmahdollisuudet pienenevät huomattavasti jo 15 minuutin jälkeen. Väliheikin mukaan vaarana on hapen loppuminen ja hypotermia.

Lumivyörymaastossa ei tulisi koskaan liikkua yksin. Jos vyöryriskin alueella liikkuu, tulisi jokaisen siellä kulkevan olla varustautunut riittävillä tiedoilla, taidoilla ja varusteilla.

Maailmassa lumivyöryissä kuolee Luontoon.fi:n mukaan vuosittain noin sata ihmistä.

Lumisade on lumivyöryjen synnyssä kaikista suurin tekijä. Vanhan lumen päälle satava uusi lumi painaa, jolloin vanhan lumen on stabiloiduttava eli tasattava uutta painoa ja sen aiheuttamaa painetta. Painon vaikutuksesta lumi hiljalleen tiivistyy ja tasapainottuu.

Massan lisääntyminen esimerkiksi lumisateen seurauksena voi aiheuttaa lumipeitteeseen jännitystä, mikä puolestaan voi saada lumipeitteen sortumaan. Rinteessä tästä syntyy lumivyöry.

Lumisateen lisäksi lumivyöryn aiheuttava paino voi olla myös hiihtäjä tai moottorikelkka. Hiihtäjän aiheuttamasta pistemäisestä painosta voi tulla isokin paine lumipeitteeseen.

”Suomessa suurin osa lumivyöryistä on ihmisen toiminnasta aiheutuneita. Oikeastaan meillä ei ole yhtään tullut havaintoja kelkasta syntyneestä lumivyörystä, ne ovat kaikki olleet hiihtäjiä, laskettelijoita tai lumilautailijoita”, kertoi Blanco Sequeiros STT:lle keväällä.

Oman hankaluutensa tuo se, että lumivyöryt ovat vaikeita ennustaa. Lumisateen ja esimerkiksi hiihtäjän painon lisäksi osuutensa on lumipeitteen ominaisuuksilla ja lumen koostumuksella.

Tuurillakin on lumivyöryn synnyssä osuutensa.

”Ne ovat juuri näitä tilanteita, että lasketaan samaa rinnettä pari kolme kertaa, eikä mitään tapahdu. Sitten neljännellä kerralla se lähtee vyörymään”, Blanco Sequeiros kertoi.

Puuterilumille haikailijan on syytä selvittää lumen ominaisuudet etukäteen ja malttaa jättää laskematta, jos lumessa on heikkoja kerroksia.

Myös paikallistuntemus on tärkeää. Rinteissä vyörymään lähtevän lumen lisäksi vaaratilanteita voivat aiheuttaa niin sanotut lumilipat, jotka voivat muodostua rinteiden reunoille tuulen kasatessa lunta tuntureissa.