Tapahtumat ruuhkautuvat heinäkuulle
Suomessa on kesällä on tarjolla varsinainen tapahtumien vyöry. Olen joskus laskeskellut, että heinäkuisena viikonloppuna pääsee valitsemaan jopa sadoista tapahtumista itselleen mieluisan.
Tarjontaa on ruuhkaksi asti, eikä kaikkeen kiinnostavaan ole millään mahdollisuuksia osallistua. Samanlainen tarjonnan ruuhkautuminen tai ainakin keskittyminen on myös avoinna olevissa matkailunähtävyyksissä.
Jo kauan olen ihmetellyt, olenko tosiaan lähes ainoa, joka nauttisi kesästä ja kotimaan matkailutarjonnasta hiukan pidempäänkin kuin kiihkeimmillä heinäkuun viikoilla.
Monena kesänä olen ollut juhannuksen molemmin puolin kesäretkellä suomalaismaisemissa.
Jostakin syystä juuri silloin Suomessa on täysi rauha matkustaa. Minkäänlaista ruuhkaa ei ole missään, ja maisemat hehkuvat kauneimmillaan. Vain itse juhannusta pitää välttää, koska kaikki haluavat juuri silloin kiitää mökeille ja juhannustapahtumiin ja takaisin.
Eräässä länsirannikon pikkukaupungissa muutama kesä sitten majapaikan isäntä kertoi juhannusviikolla, että olimme kaupungissa sillä hetkellä ainoat turistit. ”Torilla on kyllä yksi ruotsalainen auto”, hän lisäsi. Ja niin näkyi, kun etsiskelimme ruokapaikkaa, joka sentään onneksi myös löytyi.
Eräässä toisessa kesäisenä idyllinä itseään pitävässä rannikkokaupungissa kaikki mukavan oloiset kahvilat olivat arkipäivänä sulkeutuneet kello 16. Seuraavalla viikolla paikkakunnalla oli alkamassa pitempiaikainen kesätapahtuma, mutta vielä oli hiljaista, eikä ”väärään aikaan” saapuvaa matkailijaa ollut ajateltu. Ilma olisi ollut kaunis vielä puoli viideltäkin, mutta avoinna oli vain olutterasseja.
Useissa sivuteiden varsilla olevissa matkailukohteissa niitä avoinna pitävät ihmiset ovat suorastaan riemuissaan, kun joku sentään poikkeaa käymään. Kohteesta kerrotaan mielellään kaikki, mitä matkustavainen osaa kysyä ja bonuksena paljon enemmänkin.
Monen pienen museon ja muun kohteen eteen on tehty runsaasti työtä. Näkee, että niitä on kunnostettu ja hoidetaan suurella sydämellä. Ylläpitäjien puolesta harmittaa, kun niin harva osuu paikalle tulosta katsomaan ja ihailemaan.
Epäilen, että navigaattoreitten yleistyminen on entisestään vähentänyt sivuteillä matkailevien määrää. On niin helppo ohjelmoida seuraava kohde ja kiitää sinne sivuilleen vilkuilematta sen sijaan, että katsottaisiin kartasta, millaisia vaihtoehtoja voisi olla.
Sivuteiden varsilla on myös tarjolla mukavia majapaikkoja, joissa aamiaispöydässä on tarjolla lähiruokaa ja bonuksena upeita maisemia.
Työmatkoilla näkee, kuinka koulujen
päättyessä muutkin kuin koululaiset vaihtavat kesäisiin varusteisiin. Tylsän värisiin talvitamineisiin vaihdetaan heti koulujen alkaessa ja otetaan taas tiukka virkailme naamalle.
Koulujen alku merkitsee myös tapahtumien loppumista ja pahimmillaan matkailu- ja jopa majoituspaikkojen sulkeutumista. Se ei ole mukavaa, jos lomailuun olisi aikaa muulloin kuin keskikesällä.
Kesä ei onneksi vielä elokuussa koulujen alettua ole ohi, ja usein mukavat säät jatkuvat syyskuussakin. Nautitaan silloin edes säistä.
maikki.kulmala@
maaseuduntulevaisuus.fi
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
