Koiranpennun valinta ei ole helppo nakki
”Otapa minut teidän taloon uudeksi hirvipuimuriksi”, viisiviikkoinen vintiö viestittää. Sami Karppinen Kuva: Viestilehtien arkistoSAARIJÄRVI (MT)
Viisi viiden viikon ikäistä harmaan norjanhirvikoiran pentua painii saarijärveläisen Esko Janhosen pihanurmikolla. Melskeen keskellä tulevat koiranomistajat Heikki Lahti ja Markku Vanhala yrittävät päättää, minkä pennun ottaisivat.
Pennut kannettiin miehissä ulos Janhosen talosta. Tyttären huone on ollut koirien lastenkamarina pääsiäismaanantaista lähtien.
Ensi töinään pennut pissaavat. Melkein jokainen koiranalku vääntää myös kakkapökäleet, jotka isäntä siivoaa pois.
Pentujen emä Sahinahon Vappu seuraa tilannetta tarhaverkon takaa. Samassa tarhassa on myös Vapun emä, kaksoisvalio Eteläselän Pipsa.
Vapun synnytys alkoi 21. huhtikuuta iltapäivällä ennen kolmea. Iltakuuden jälkeen kaikki viisi vikisijää olivat tulleet.
”Kolme urospentua oli varattu ennakkoon. Ensin syntyi kaksi narttua, joista toinen tuli takaperin”, Janhonen kertoo jännittävistä hetkistä.
Loput kolme pentua olivat uroksia, ei-oota ei tarvinnut myydä.
Vappu-emä oli astutettu 14. helmikuuta Kölöperin Remulla, laihialaisella käyttövaliouroksella. Käyttövalio on Vappukin.
Karstulalainen maidontuottaja Lahti on valitsemassa neljättä norjanharmaata taloon. Edelliset ovat 15-, 11- ja kuusivuotiaat. Etenkin nuorin on hyvä hirvikoira, Janhosen Vapun sukua.
”Rotua en vaihda. Harmaan jäljestämisominaisuudet ovat parhaat”, toisena urospennun varannut Lahti perustelee.
”Sekä isän että emän suvussa pitää olla käyttövalioita pitkä rivi. Ei haittaa, jos pentu on nätti, mutta se ei ole tärkein valintaperuste”, Lahti jatkaa.
Pennut lähtevät maailmalle noin viikon kuluttua. Yksi menee Pudasjärvelle, yksi Kangasalle, yksi Karstulaan ja kaksi Uuraisille. Vanhala ottaa toisen narttupennun sijoitukseen.
Koiranpennuista oli ilmoitus harmaahirvikoirajärjestön nettisivuilla. ”Yksi oli tilattu jo ennenkuin astutusurosta tiesin”, Janhonen kertoo menekistä.
Vanhala on tällä hetkellä koiraton mies. Hänen valkoinen ruotsinhirvikoiransa kuoli tarhaan noin kuukausi sitten. Kotona odottaa tyhjä kahden koiran koppi.
Vanhalan pitäisi valita jompi kumpi narttupennuista. Toinen on itsenäisempi ja unohtuu joskus jurottamaan omiaan, toinen melskaa veljien kanssa samassa läjässä.
”Kun haukkuisi hyvin hirveä, karhuakin saisi haukkua”, Vanhala listaa valintakriteerit.
Janhonen on hinnoitellut Vapun pennut 750 euron arvoisiksi. ”Haukkukokeen ykköstuloksesta saatte 50 euroa takaisin, käyttövalion arvosta 200”, kasvattaja lupasi ostajille todistajien läsnäollessa.
Jälkeläisten menestyminen haukkukokeissa tuo vanhemmille ja niiden kasvattajille kunniaa. Vuonna 2011 Janhonen sai toisen palkinnon harmaahirvikoirajärjestön kasvattajakilpailussa.
Ostajien mielestä pennun hinnalla ei ole merkitystä. Kyseessä on kymmenen vuoden sijoitus.
Janhonen tietää, kuinka paljon kuluja ja vaivaa koiranpidosta on. Luovutusikää lähentelevät pennut syövät melkoisesti, lastenkamarin lattiaa suojaavia sanomalehtiä likaantuu jätesäkeittäin.
Eläinlääkärin tarkastus maksaa, samoin madotus ja tunnistesirun laitto.
Sahiahon kennelin toiminta on pienimuotoista. Esko Janhonen otti kennelnimen isältään vuonna 2005.
Vappu-nartulla on nyt toinen pentue. Kun nykyinen pentue on luovutettu, kennelistä on lähtenyt maailmalle 34 hirvenhaukkujaa.
REIJO VESTERINEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
