Soten yllättävä vaikutus – käyvätkö kunnat kilpailemaan eläkeläisistä?

Kunnan vapaa-aikasihteeri Elisa Pääkkönen vetää Seniorien liikuntakerhoa Ristijärvellä. Kuvassa pelaavat Veikko Keränen ja Elisa Pääkkönen. Kuva: Miska Puumala

Sote-uudistuksen on määrä siirtää sosiaali- ja terveyspalveluiden menot valtiolle. Eläkeläisten maksamat kuntaverotulot jäävät kuntiin.

Sote-uudistuksen jälkeen eläkeläiset eivät ole kunnalle enää kuluerä vaan kasvava tuloerä, kaupunginvaltuutettu Mauno Vanhala (kesk.) huomautti mielipidekirjoituksessaan Keskisuomalaisessa 26.5.

Kannattaisiko kuntien alkaa nyt houkutella eläkeläisiä?

Pieni kainuulainen Ristijärvi on panostanut ikäihmisiin jo vuosituhannen alusta alkaen. Vuonna 2000 valtuuston seminaarissa päätettiin tehdä Ristijärvestä "ikäihmisten ihannekylä".

1 300 asukkaan kuntaan rakennettiin senioreille sopivia rivitaloja. Asuntoja myös muutettiin ikäihmisille sopiviksi.

Lisäksi rakennettiin toimintakeskus isoine liikuntasaleineen ja uima-allasosastoineen.

"Hyötyä on tullut. Ikäihmisiä on muuttanut asumaan kuntaan, paluumuuttajia ja muualtakin tulleita, mutta ei mittavasti", sanoo tuore kunnanjohtaja Petteri Seppänen.

Hyötyä on tullut. Ikäihmisiä on muuttanut asumaan kuntaan.

Uudistus tulee suurella todennäköisyydellä keskittämään sote-palveluita, sanoo johtaja Tarja Myllärinen Kuntaliitosta.

"Silloin syrjäisten kuntien, joiden ikäihmisille on nykyäänkin vaikea saada palveluja, mahdollisuus houkutella ikäihmisiä harvaanasutuille seuduille voi vaikeutua."

Monet pienet kunnat ovatkin myyneet hoivakiinteistöjään kansainvälisille yrityksille. Tarkoitus on turvata sote-palvelupisteitä ja työpaikkoja ennen sote-uudistusta.

Myös Ristijärvi myy sisäilmaongelmaisen terveysasemansa Attendolle, joka rakentaa uuden.

Sote-kustannukset eivät häviä mihinkään, vaikka ne siirtyvät valtion vastuulle.

Jos sote-menot jatkavat kasvuaan, valtio voi joutua perustuslakivaliokunnan puiman menoleikkurin kohtalosta riippuen leikkaamaan sote-palveita, korottamaan veroja tai leikkaamaan kuntien valtionosuuksia, sanoo Myllärinen.

"Kunnan elinvoimaisuutta ei voi rakentaa pelkästään eläkeläisten verotuloihin. Tarvitaan yrityksiä", huomauttaa Eläkkeensaajien keskusliiton puheenjohtaja Simo Paassilta, entinen Halikon kunnanjohtaja.

Toisaalta eläkeläiset voivat myös houkutella yrityksiä ostovoimallaan.

Myllärisen mukaan kunnissa on huomattu tarve ihmisten yhteisölliselle asumiselle, joka ei ole hoivapalvelua eikä tehostettua palveluasumista.

"Kirkonkylän vuokra-asuntoja voitaisiin muuttaa ryhmäasumiseen, aivan kuten opiskelijoiden soluasunnoiksi. Sillä estetään yksinäisyyttä ja turvattomuutta ja voidaan hidastaa raskaampien palvelujen tarpeen syntymistä."

Haja-asutusalueella palvelut on myös helpompi järjestää, jos ikäihmiset asuvat lyhyempien välimatkojen päässä, sanoo Myllärinen.