Apetit oppii vasta kantapään kautta – "Viljakaupan tulos on iso pettymys"

Apetitin vilja- ja öljykasvipuolen johtaja Tero Heikkinen sai johdettavakseen myös yhtiön viljakaupan. Kuva Avenan Kantvikin rypsiöljypuristamolta. Kuva: Jarkko Sirkiä

Kuva: Jukka Pasonen

Kuva: Jukka Pasonen

Osaamattomuus viljakaupoissa maksoi Apetitin tuloksen jo toista vuotta peräkkäin. Yleensä kalliiksi tulleista virheistä opitaan kerrasta, Apetitilla ei ole enää varaa kolmanteen pettymysten tilivuoteen.

"Viljakaupan tulos on iso pettymys", arvioi toimitusjohtajana syyskuun alussa aloittanut Esa Mäki.

Selitystä selityksen perään seurasi Mäen analysoimana: "Vaikeudet kansainvälisten tavarantoimittajien kanssa, epäonnistumiset satokauden ostojen ja myyntien suunnittelussa sekä ennakoitua selvästi heikompi kannattavuus Liettuassa ja Latviassa painavat tulostasomme erittäin huonoksi. Keskeisenä tavoitteena viljakaupassa on palauttaa kyvykkyytemme onnistua kaupankäynnissä satotasoista huolimatta."

Apetit kasvatti tammi–joulukuun liikevaihtoaan 14 prosenttia 296,9 miljoonaan euroon.

Liiketulos oli vuonna 2019 tappiolla -4,8 miljoonaa euroa (2018: 0,5 miljoonaa euroa). Operatiivinen liiketulos oli sekin -3,0 miljoonaa euroa miinuksella.

Ruokaratkaisuissa Apetit on nykyisin vahvasti pakasteisiin keskittynyt ruokatalo. Tuoreliiketoiminta myytiin syksyllä ja palvelutoreista luovuttiin jo aiemmin keväällä. Kalaliiketoiminta myytiin jo tätä aiemmin. Väärät valinnat ovat maksaneet.

Tappiollisessa viljakaupassa petraamista ja osaamisen palauttamista tytäryhtiö Avenaan on eniten, mutta niin on prosesseissa, tehokkuudessa ja toimintavarmuudessakin parannettavaa kautta linjan.

Tase kestää vielä, ja yhtiön hallitus esittää jopa osingon nostamista viidellä sentillä edellisvuodesta 0,45 euroon osakkeelta. Jakokelpoisia varoja on tappion vähentämisen jälkeen vielä runsaat 55 miljoonaa euroa.

Apetitille viljakaupan osuus liikevaihdosta on noin 65 prosenttia. Pörssiyhtiöstä ei jäisi paljon jäljelle, mikäli se luopuisi siitäkin heikon kannattavuuden vuoksi.

Toinen viljakauppaa harjoittava suomalaisyhtiö on Raisio, jolle viljakauppa ei enää kuulu sen ydinliiketoimintoihin.

Apetit tekee vuosittain viljakauppaa sadoilla miljoonilla kiloilla. Vehnää, ohraa, kauraa, Baltiasta tuodaan pääosin vehnää.

Viljakaupassa osto- ja myyntihintojen välinen ero jäi liian kapeaksi, kauppojen suunnittelu kompastui satovaihteluihin, johdannaiset laskettiin väärin oletuksin ja päälle tuli vielä luottotappio. Viljakaupan johtamismalli pantiin uusiksi, ja vetäjäksi vaihdettiin alalta kokemusta omaava Tero Heikkinen.

Kassavirrallakin mitattuna Apetit pysyi tappiolla. Yhtiön kassavirtatuloksen MT:lle laskenut liikkeenjohdon konsultti ja Strategic Accounting Finland -yhtiön pääanalyytikko Riku Lehtinen arvioi yhtiön viime vuoden tuloskunnon ja tuottojen ja kulujen perusteella, että Apetitin tulos vuonna 2020 olisi seitsemän miljoonaa euroa plussalla. Myös kassavirtatulos olisi tällöin 13 miljoonaa euroa positiivinen.

Yhtiö kykenisi tällöin investoimaan, maksamaan osinkoja tai lyhentämään velkojaan 13 miljoonalla eurolla yhtiön maksuvalmiuden vaarantumatta.

Tämä siis sillä edellytyksellä, että tuotot eivät enää laskisi ja kuluta eivät nousisi nykyisestä.

Yhtiön velkaantuminen pysähtyisi. Vuosien 2018–2019 aikana Apetitin vieras pääoma on kasvanut 34 miljoonaa euroa.

Myös yhtiö arvioi omassa ohjeistuksessaan koko vuoden liiketuloksensa paranevan vuodesta 2019, ja olevan voitollinen.

Apetitilla on tähän päivään saakka ollut haasteita uuden, Säkylään investoidun ja 10 miljoonaa euroa maksaneen pihvi- ja pyörykkälinjansa ylösajossa. Ylimääräisiä kustannuksia on kertynyt materiaalihävikistä ja ylitöistä.