Kauppa käyttäävoimaansa väärin
Kilpailuviraston tiistaina julkistaman selvityksen mukaan päivittäistavarakauppa käyttää ostovoimaansa väärin. Kysymys ei ole siitä, että kauppa rikkoisi kilpailulakia, mutta monet kaupan käytännöt ovat kyseenalaisia ja nostavat ruuan hintaa.
Esimerkiksi kaupan tavarantoimittajilta perimät markkinointimaksut vaikeuttavat pienten yritysten pääsyä kauppojen hyllyille ja nostavat elintarvikkeiden hintoja. Kilpailuviraston mielestä markkinointirahaa ei voi pitää hyvän kauppatavan mukaisena. Outoa on myös, että kauppa siirtää omaa riskiään tuottajille vaatimalla heitä ostamaan takaisin myymättä jääneitä tuotteita.
Myös kaupan omien tuotemerkkien Kilpailuvirasto katsoo vahvistavan kaupan asemaa tuotevalikoimien hallinnassa.
Kilpailuviraston selvityksen tuloksia ei voi pitää suurena yllätyksenä. Kaupan vahvaa asemaa suhteessa muihin elintarvikesektorin toimijoihin nähden on arvostelu jo pitkään. Yritykset vahvistaa ruuan tuottajien asemaa ovat jääneet tuloksettomiksi.
Kaupan osuus ruuan hinnasta on kasvanut vuosia. MTT Taloustutkimuksen ja PTT:n marraskuussa julkistaman tutkimuksen mukaan kaupan osuus ruuan kuluttajahinnasta on kasvanut edelleen ja ruokateollisuuden ja maataloustuottajien osuus vastaavasti pienentynyt.
Muutokset ovat olleet suuria. Vuodesta 2000 vuoteen 2009 kaupan osuus ruuan hinnasta nousi kymmenen prosenttia 29 prosenttiin. Teollisuuden osuus laski samaan aikaan 34 prosentista 28 prosenttiin ja tuottajien osuus 14 prosentista kymmeneen prosenttiin.
Kaupan vahva asema perustuu siihen, että päivittäistavarakauppa on Suomessa harvinaisen keskittynyttä. Kaksi suurinta ketjua hallitsee markkinoista 80 prosenttia. Vaikka myös elintarviketeollisuudessa on tapahtunut keskittymistä, ei teollisuuden neuvotteluvoima ole kasvanut samassa suhteessa. Näyttää siltä, että elintarvikesektorilla on täysin ostajan markkinat.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan mukaan ruuan hintaa ei Suomessa kuitenkaan nosta kilpailun puute kaupassa, vaan luonnonolosuhteista johtuva maatalouden huono tuottavuus (MT 11.1.). Mihin Etlan näkemys oikein perustuu?
On selvää, että Suomen sijainti lisää maatalouden haasteita, mutta niillä ei ole mitään tekemistä elintarvikkeiden kuluttajahinnan kanssa. Suomalaiset tuottajahinnat eivät haastavista luonnonolosuhteista huolimatta ole yhtään korkeammat kuin muissa vastaavissa Euroopan maissa, pikemminkin päinvastoin.
Etlan näkemys siitä, että kaupan tuottavuus on kansainvälisesti hyvä, joutuu outoon valoon, koska kauppa on kuitenkin kasvattanut osuuttaan ruokakorin hinnasta reippaasti muiden kustannuksella.
Keskustelua tuottajien, teollisuuden ja kaupan osuudesta ruuan hinnasta ja kaupankäynnin pelisäännöistä on syytä jatkaa, vaikka näkemykset näyttävätkin olevan kaukana toisistaan.
On ymmärrettävää, että kauppa käyttää vahvaa markkina-asemaansa hyväkseen, mutta rajansa kaikella. Vanhan sanonnan mukaan valta turmelee ja ehdoton valta turmelee ehdottomasti.
Nopeita lääkkeitä tilanteen korjaamiseen ei ole. On myös kaupan etu, että elintarvikkeiden hinnoittelussa lisätään läpinäkyvyyttä ja avoimuutta. Yksi keino avoimuuden lisäämiseen olisi Britannian tapainen kauppa-asiamies, joka seuraisi muun muassa kaupan ja teollisuuden välisiä sopimusehtoja.
Elintarvikesektorilla on täysin ostajan markkinat.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
