Ruokaa Suomesta -ohjelma edistää myös ulkolaista ruokaa
Maaliskuussa Japanissa järjestetyillä Foodex-messuilla oli mukana Hunajainen SAM Oy:n lisäksi joukko muitakin suomalaisyrityksiä. Esa wrang Kuva: Viestilehtien arkistoHunajainen SAM Oy:n hunajasta suurin osa on ulkomaalaista. Vientiohjelmassa on mukana toimitusjohtaja Kimmo Koivulehdon mukaan sekä kotimaista että ulkomaista hunajaa.
Food from Finland -ohjelman toiminnassa on mukana yli sata suomalaista elintarvikealan suur- ja pk-yritystä. Ohjelmaan voivat osallistua kaikki Suomen elintarvikealan yritykset ja alan toimijat.
Ohjelma avaa yrityksille uusia vientimarkkinoita monin tavoin: yritykset saavat vientiohjelmalta apua vientitoimiin liittyvässä neuvonnassa ja myyntitapahtumiin sekä kansainvälisiin ammattimessuihin osallistumisessa.
Lisäksi ne saavat Food from Finland -brändin markkinointikäyttöön. Tuotepakkauksissa brändiä ei saa käyttää.
Finpron elintarvikesektorin toimialajohtaja Esa Wrangin mielestä olisi vaikeaa valikoida yrityksiä mukaan ohjelmaan tuotteiden kotimaisuusasteen perusteella.
”Olisi erittäin vaikea lähteä vetämään rajaa siihen, kuinka paljon kukin yritys tuottaa hyötyä Suomen kansantaloudelle. Meidän olisi todella vaikea sanoa yritykselle X, että se on vähemmän kansantaloudelle hyötyä tuottava kuin yritys Y.”
Suomen Mehiläishoitajain liitto ry:n kuluttajaneuvojan Mari Koistisen mukaan raja voisi olla helppo vetää yhden raaka-aineen tuotteissa.
Koistista huolestuttaa se, että ulkomaalaisia raaka-aineita ujuttautuu mukaan ohjelmaan.
”Voisiko esimerkiksi puolalaisia mustikoita alkaa viedä ulkomaille Food from Finland -brändin alla?” hän kysyy.
Koistisen mielestä osuvampi nimi vientiohjelmalle olisi sen takia Food companies from Finland (Elintarvikeyrityksiä Suomesta).
Vientiohjelman nimi on Wrangin mukaan valittu sen takia, että ohjelma edistää suomalaisen elintarviketeollisuuden vientiä.
Hän ei näe ohjelman nimessä suurta vaaraa sellaiselle väärinkäsitykselle, että jotakin ulkomaalaista alkuperää olevaa tuotetta erehdyttäisiin pitämään suomalaisena.
”Jos sen ahtaasti tulkitsee, niin ehkä väärinkäsitykselle voi olla paikkansa, mutta ohjelma ei tee tuotelähtöistä kuluttajamarkkinointia, eli emme missään kohti markkinoi kuluttajille tuotteita tämän brändin alla.”
Wrang korostaa, että ohjelma markkinoi tuotteita eri maissa toimiville ammattiostajille, jotka ovat tottuneet siihen, että elintarvikkeiden kotimaisuusaste vaihtelee.
Myöskään Hunajainen SAM Oy:n toimitusjohtajan Kimmo Koivulehdon mukaan markkinointitilanteissa ei piile väärinkäsityksen vaaraa.
”Meillä on tuotteita, joissa lukee selvästi esimerkiksi, että Italian metsähunaja.”
Henni Laitala
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
