1900-luku on nuorillejo kaukaista historiaa
Kansallismuseon perusnäyttelyn uusin osa kertoo 1900-luvun Suomesta ja suomalaista.
Näyttely keskittyy erityisesti arjen esittelyyn. Vuosisadasta kerrotaan katsojille muun muassa ruokakulttuurin, liikenteen, viestinnän ja muodin välityksellä. Myös politiikka ja valtiollinen kehitys esitellään.
Eri vuosikymmenten esinemaailmat on jaoteltu omiin vitriineihinsä, joihin on koottu jokaiselle kymmenvuotisjaksolle tyypillisiä ilmiöitä.
”Ihmiset haluavat näyttelyltä selkeää aikajanaa”, sanoo Kansallismuseon johtaja Helena Edgren.
Vitriinikurkistusten ohella näyttelyssä pääsee esimerkiksi istumaan vuoden 1966 kuplavolkkarissa. Simulaatiossa voi kokeilla, millaista sillä oli ajaa senaikaisella maalaistiellä.
Pikakatsauksen vuosisataan saa puolestaan noin 15 minuutin pituisesta filmikoosteesta. Sen varhaisin otos on vuodelta 1906, ja esitys päättyy vuodenvaihteen 1999–2000 Senaatintorin ilotulitukseen.
Vuosisadan keskeisistä tapahtumista mukana ovat käydyt sodat, Porkkalan palautus ja Etyk-kokous. Ruudulla vilahtaa myös esimerkiksi Sampo-jäänmurtajistamme se varhaisempi, vuonna 1898 valmistunut, sekä niin olympiasankareita kuin tukinajajiakin.
Näyttelyssä on yhdistetty vanhaa näyttelytekniikkaa uuteen.
”Uusinta uutta ovat monikosketuspöydät, joita on kaikissa neljässä näyttelyhuoneessa. Pöydistä saa paljon lisätietoa tekstien, kuvien ja filmien välityksellä”, kertoo näyttelyn kuraattori Ismo Malinen.
Muistojen huoneessa voi puolestaan kuunnella ihmisten kertomuksia 1900-luvulta. Tarkoitus on, että kuka tahansa voi osallistua tähän tiedonkeruuseen, kunhan se saadaan teknisesti järjestettyä.
Jo näyttelyä valmisteltaessa museo tiedusteli ihmisiltä, mitä he pitivät 1900-luvun tärkeinä esineinä, ilmiöinä ja tapahtumina.
”Ylitse muiden nousivat itsenäistyminen, sodat, autoistuminen ja pyykinpesukone”, sanoo Malinen.
”Kahdeksanvuotiaalle tärkeä 1900-luvun tapahtuma oli omien vanhempien syntyminen”, Malinen jatkaa.
”Vuonna 1899 syntynyt isoäitini sanoi, että kyllä se lentokone on aika ihmeellinen asia, mutta minun elämääni on eniten muuttanut pesukone”, Edgren mainitsee.
Malisen mukaan on tarkoitus, että näyttelyn katsojat käsittelevät 1900-lukua omien mielikuviensa ja kokemustensa kautta.
”Emme voi sanoa, että tämä on absoluuttinen totuus. Tarkoitus on, että vanhemmat polvet välittävät näyttelyn avulla lapsille tietoa, millaista ennen oli.”
Nyt 1900-luvun osiolla täydentynyt Kansallismuseon perusnäyttely jakaantuu museon neljässä kerroksessa kuuteen eri osaan.
Aarrekammioissa on esillä raha-, mitali-, kunniamerkki-, hopea- ja asekokoelmat.
Suomen esihistoria -osio on maamme laajin arkeologinen perusnäyttely.
Valtakunta-osio kertoo suomalaisten vaiheista ensin kirkon ja Ruotsin maallisen vallan hallinnassa ja sen jälkeen Venäjän keisarikunnan osana. Osio päättyy itsenäistymiseen.
Maa ja kansa -osiossa perehdytään kansatieteellisten kokoelmien avulla suomalaiseen kansankulttuuriin.
MAIKKI KULMALA
Suomi Finland 1900 -näyttely
kertoo 1900-luvun
Suomesta ja suomalaisista
Kansallismuseossa Helsingissä.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
