Uutistausta: Keskustan vetovoima hiipuu mutta Sipilä ei luovuta

”Meidän aika tulee 2019”, uskoo pääministeri ja keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä puolueensa nousuun mielipidemittauksissa. Kuva: Jaana Kankaanpää

Puoluejohtajien julkikuvissa on tapahtunut reilun vuoden aikana merkittäviä muutoksia. Veto­voimaisin puolue­johtaja on lokakuussa tehdyn puoluebarometrin mukaan kokoomuksen Petteri Orpo (24 prosenttia) ja toiselle sijalle nousee vihreiden Touko Aalto (15).

Ohi keskustalaisen pääministerin Juha Sipilän (12 prosenttia) on noussut vasemmistoliiton Li Andersson (14 prosenttia).

Perussuomalaisten Jussi Halla-aho ei yllä edeltäjänsä lukuihin. Timo Soini sai vielä keväällä tuntuvasti tukea (15 prosenttia), mutta nyt Halla-­ahon lukema on puolet pienempi.

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne ei ole lainkaan menestynyt tutkimuksissa. Vain neljä prosenttia vastanneista pitää Rinnettä vetovoimaisimpana johtajana siitä huolimatta, että SDP:n kannatus on kasvanut Rinteen aikana.

Kuuden puolueen teettämä yhteistutkimus, puoluebarometri, osoittaa, kuinka puolueisiin ja puoluejohtajiin suhtaudutaan äänestäjien keskuudessa.

Tutkimus tehdään keväällä ja syksyllä, puolueet rahoittavat sen, eikä sitä koskaan virallisesti julkaista. Tuloksia vuodetaan siitä huolimatta julkisuuteen. Keskusta ei ole ollut valmistelemassa tuoreinta tutkimusta.

MT:n näkemät tutkimus­tiedot osoittavat, että kokoomus kehitti keskellä vaali­kautta uuden menestysreseptin, kun keskusta hukkasi omansa pian vaalien jälkeen.

Pääministeri Juha Sipilä oli vielä syksyllä 2015 selvästi vetovoimaisin puoluejohtaja 29 prosentilla. Tuolloin kokoomuksen johdossa ollut Alexander Stubb ylsi 24 prosentin tukeen, mutta kevääseen 2016 mennessä Stubbin kyselytulos romahti 14:ään.

Kun tämä tiedettiin, aika pian kokoomuksessa käynnistyi puheenjohtajapeli ja Orpo ilmoittautui Stubbin haastajaksi.

Jälkeenpäin arvioituna kokoomuksen puheenjohtaja­vaihdos muutti puolueen kurssia merkittävästi: Orpo nosti pian asemiaan ja hänen vetovoimansa­ kasvoi siitä huolimatta, että puolue oli ollut hyväksymässä keskustan kanssa moni ikäviäkin päätöksiä.

17 prosenttia vastanneita arvioi jo keväällä 2017, että puoluejohtajista Orpo on vetovoimaisin. Ja sittemmin Orpo on edelleen vahvistanut asemiaan pääministeripörssissä.

Samaan aikaan Sipilän suosio on tullut tasaisesti alas. Alamäki ykköspaikalta alkoi vuoden 2016 aikana. Sipilä mittautti itselleen kerta toisensa perään huononevat lukemat: keväällä 20 prosenttia ja syksyllä 17.

Tänä keväänä luku putosi entisestään muutamalla prosentilla, ja nyt vain 12 prosenttia pitää Sipilää veto­voimaisimpana puolue­johtajana.

Puoluebarometrissä kysytään myös kansalaisten mieli­piteitä puolueiden houkuttelevuudesta. Äänestäjillä voi olla useampiakin suosikkeja. Esimerkiksi keskustalaisten parissa kokoomus on vahvistanut selvästi suosiotaan.

Lokakuun mittauksessa houkuttelevin puolue on vihreät. 38 prosenttia voisi äänestää puoluetta. Toisella sijalla on kokoomus (36 prosenttia) ja kolmannella SDP (33). Keskustaa voisi äänestää 25 prosenttia äänestäjistä ja perussuomalaisia 15.

Vihreät ja kokoomus ovat lisänneet kannatuspotentiaaliaan tuntuvasti.

Vihreillä luku on poikkeuksellisen korkea, mutta puolue ei pystynyt esimerkiksi viime maaliskuun kuntavaalissa realisoimaan potentiaaliaan ääniksi vaaliuurnilla. Tuolloin puoluetta äänesti 12,5 prosenttia kansasta, kun potentiaaliksi mitattiin 28 prosenttia.

Kokoomuksella vastaavat luvut olivat 20,7 ja 27 ja keskustalla 17,5 ja 24.

Puoluebarometrin yhteis­pisteiden perusteella vihreät on ollut syksystä 2016 eli vuoden ajan kokonaisimagoltaan ykköspuolue. Nousun taustalla vaikuttaa puoluetta viime kesäkuuhun saakka johtaneen Ville Niinistön toiminta.

Kokoomus on ollut vuoden ajan toisella sijalla, mutta puolue on kuronut koko ajan kiinni vihreitä.

Vihreät on ottanut kärkipaikan keskustalta. Puolueiden sisäisessä rankingissa keskusta oli keväästä 2013 kolme vuotta ykkönen. Seuraavista mittauksissa lokakuusta 2016 lähtien se on menettänyt asemiaan tutkimus toisensa perään.

Jopa vasemmistoliitto on porhaltanut kokonaispisteissä keskustan ohi, mutta tämä selittynee paljon Anderssonin toiminnalla.

Nyt keskusta on sijalla viisi.

Näin on tapahtunut, vaikka talous on lähtenyt jo kasvuun ja maakuntauudistus etenee. Keskusta on hyvää vauhtia siirtymässä oppositioon ensi vaalikaudella. Tilanteesta huolimatta Juha Sipilä on kumman luottavainen.

Toimittajille pidetyssä tupaillassa hän vertasi hallituskautta Muhammad Alin ja George Foremanin väliseen mestaruusmatsiin vuonna 1974. Ali otti tuolloin suunnitellusti ottelun ensimmäiset kuusi erää koko ajan iskuja vastaan ja oli köysissä, kunnes lopulta teki kuuluisan tyrmäyksen 8. erässä.

Sipilä ajattelee, että keskustan tarina noudattaa samaa kaavaa.

”Meidän aika tulee 2019”, hän sanoo.