Maatalouden tilakoko kasvaa, palkkapussi ei

Leivän hinnasta menee viljelijälle vain neljä prosenttia, kirjoittaja muistuttaa. Kari Salonen Kuva: Viestilehtien arkisto

lukijalta

Suomalaisten maatilojen keskikoko on kasvanut vuoden 2000 keskikoosta 28 hehtaaria nykyiseen 40 hehtaariin. Samaan aikaan suomalaisten tilojen määrä on laskenut 80 000 tilasta noin 60 000 yksikköön. Tämänsuuntaisen rakennemuutoksen voidaan nähdä jatkuvan edelleen.

Tilojen keskikoon kasvusta huolimatta tulotaso per tila ei ole parantunut, vaan on ollut laskusuunnassa.

Syitä tähän on useita, muun muassa nyt meneillään oleva kausi koettelee viljelijöitä

monin eri tavoin.

Maaseudun Tulevaisuus kirjoitti jutussaan vähän aikaa sitten, että tilat velkaantuvat toisilleen jopa niin, että urakoitsijaa ei ole saatu tekemään toista säilörehua, koska laskut ovat maksamatta vielä ensimmäisestä teosta.

Varmastikin suurimpana tekijänä ovat alhaiset tuottajahinnat: 3,52 euroa/kilo maksavasta leivästä menee maataloustuottajalle vain neljä prosenttia. Myllyt, leipomot ja logistiikka ottavat 49 prosenttia,

kauppa 32,5 prosenttia ja arvonlisävero 11 prosenttia. Koko piirakasta neljä prosenttia on todella vähän.

Nyt tarvitaankin tulotukien osalta päätöksiä ja neuvottelutuloksia, joilla turvataan Suomen maatalouden omavaraisuus.

Samalla hetkellä tarvitaan myös elintarvikeketjun eri osapuolten keskisiä neuvotteluja tulonjaon tasapuolistamiseksi, sillä tällä alueella tilanne on kestämätön.

Millaisia perusteita maataloustuottajilla on esittää? Suomalaisten maataloustuottajien puolesta puhuvat tulevaisuudennäkymät: Syöjiä tulee aina vain lisää, ennusteiden

mukaan vuonna 2050 tarvitaan 50-70 prosenttia enemmän ruokaa kuin tänä päivänä. Myös ilmastonmuutos lisää kotimaisuuden ja huoltovarmuuden merkitystä myös täällä meillä, tässäkin suhteessa olemme osa maailmaa.

Maaseudulla on paljon raaka-ainetta, ja vihreä kasvu antaa mahdollisuuksia maaseudulle sekä samalla koko Suomelle.

Viljelijät tahtovat toimittaa jatkossakin hyvää ja puhdasta raaka-ainetta suomalaisiin

ruokapöytiin, sitä aitoa

terveellistä lähiruokaa.

Suomalaisen ruoan suosiminen on vihrein ja tärkein teko, mitä suomalainen voi kuluttamiskäyttäytymisellään tehdä: puhdasta, tuodaan läheltä, tukee suomalaista työtä ja turvaa suomalaisen yhteiskunnan turvallisuusrakennetta.

Mikko Remes

maanviljelijä

Kiuruvesi

Avaa artikkelin PDF