"Toteutuessaan kuntaveron progressiivisuus eriarvoistaisi alueita" – Kuntaliitto ei lämpene Marinin ehdotukselle progressiivisesta kuntaverosta

"Ehdotuksessa ei varsinaisesti ole järkeä", kommentoi Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen pääministeri Marinin ehdotusta kuntaveron uudistukseksi. Arkistokuva. Kuva: Jaana Kankaanpää

Pääministeri Sanna Marinin (sd.) ehdottama muutos kuntaverotukseen herättää hämmästystä, kertoo Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen.

"Emme ole yhtään innostuneita ehdotuksesta, enemmänkin ihmeissämme. En ymmärrä, mistä Marinin ehdotus kumpuaa, muuta kuin tietysti vaaleista."

Marin ehdotti, että kuntaverotus muutettaisiin progressiiviseksi, eli käytännössä kuntaveroprosentti kasvaisi bruttotulojen kasvaessa. Ehdotus kuultiin eilen torstaina Ylen kuntavaalien puheenjohtajatentissä.

Karhunen ei muista, että kuntaveron progressiivisuus olisi aiemmin vilahdellut muuta kuin ohimennen poliittisessa keskustelussa.

"Ehdotuksessa ei varsinaisesti ole järkeä."

Karhunen huomauttaa, että kuntavero on jo nyt tavallaan progressiivinen, koska verotettavalla tulolla on alaraja, vajaat 16 000 euroa. Kaikkein pienituloisimmat eivät siis maksa kuntaveroa nykyäänkään. Lisäksi kuntaveroon liittyy paljon erilaisia vähennyksiä, kuten ansiotulovähennystä, työmatkavähennystä ja työhuonevähennystä.

Karhunen lisää, että hyvätuloiset sijoittuvat maantieteellisesti kaikkea muuta kuin tasaisesti. Monet kunnat ovat jo nykyään riippuvaisia valtionosuuksista.

"Toteutuessaan kuntaveron progressiivisuus eriarvoistaisi alueita", Karhunen sanoo.

Karhunen huomauttaa, että kuntaveron osuuden on tulevaisuudessa tarkoitus pienentyä huomattavasti nykyisestä.

"Jos ja kun sote-uudistus toteutuu, kuntaverosta pääosa siirtyy progressiiviseen valtionverotukseen, sillä kunnilta siirtyy rahoitusta hyvinvointialueille valtion kautta."

Samaisessa vaalitentissä pääministeri Marin otti esille mahdollisuuden, että pääomatuloverojen tuotosta ohjattaisiin kunnille siivu. Aihe saa Kuntaliitolta kannatusta.

"Viime vuosina on hyvin paljon muutettu palkkatuloa pääomatuloksi verotuksellisista syistä. Näin ollen ne ihmiset, jotka nostavat ansionsa pääomatulona, eivät maksa lainkaan kuntaveroa."

Karhusen mukaan pääomatulojen nostaminen on johtanut siihen, että Suomessa on suhteellisen paljon ihmisiä, jotka kyllä käyttävät kuntien palveluita, mutta eivät maksa niistä käytännössä mitään.

Hän lisää, että tähän on käytännössä mahdollisuus sijoitus- ja yritystoiminnan harjoittajilla. Tavallisella palkansaajalla valinnan mahdollisuutta ei ole.

"Yrittäjähän voi itse päättää, nostaako tulonsa pääoma- vai ansiotulona. Ilmiötä esiintyy kaikkialla maassa, ja erityisesti suurissa kaupungeissa."

Lue lisää: Voisiko etätyöläinen jakaa kuntaveronsa kahdelle paikkakunnalle? – Orpo sanoo kokoomuksen haluavan selvittää asian perusteellisesti

Kuntaliitto: Kuntavero nousee ensi vuonna yli 700  000 suomalaisella