Sienitutkija neuvoo: Näin löydät hyvän sienipaikan
Sienipaikan hyvyyteen vaikuttavat niin puulajit kuin maaston muodotkin.
Jos tuntee, jo entuudestaan muutaman hyvän sienipaikan, ne kannattaa Salon mukaan käydä tarkistamassa. Kuva: Kimmo HaimiNäin syksyllä moni saattaa pohtia, mistä löytyisi hyvä sienipaikka entisen monivuotisen sienipaikan tilalle. Sienet ovat saattaneet nimittäin kadota jostain paikasta vaikkapa hakkuiden myötä.
Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Kauko Salo kertoo Maaseudun Tulevaisuudelle, että sieniä etsiessä kannattaa kiinnittää huomiota metsätyyppiin. Metsätyyppi on Salon mukaan äärettömän tärkeä asia hyvän sienipaikan löytämisessä.
Metsät ovat pääsääntöisesti joko kuusi- tai mäntyvaltaisia. Salo vinkkaa, että kuusivaltaiset metsät ovat usein ravinteikkaampia. Kolmas metsätyyppi on koivuvaltainen sekametsä, jossa kasvaa usein heinää.
Vuoden ensimmäiset ruokasienet löytyvät Salon mukaan yleensä juurikin koivuvaltaisista sekametsistä. Esimerkiksi koivun ja kuusen miehittämästä sekametsästä on usein löydetty ensimmäiset kantarellit.
Kolmatta metsätyyppiä edustavasta koivuvaltaisesta metsästä pitäisi Luonnonvarakeskuksen tutkijan mukaan löytyä ainakin karvarouskua sekä mustatorvisieniä. Hän mainitsee koivumetsistä löytyvistä sienistä myös koivuhaperon ja keltahaperon.
Kuusivaltaisissa metsissä kasvaa perinteisesti herkkutatteja. Tänä vuonna herkkutattitilanne on Salon mukaan kuitenkin ollut normaalia heikompi, sillä herkkutatteja on löytynyt vain yksittäin. Herkkutattien kanssa vastaavilla kasvupaikoilla kasvaa myös muun muassa haaparouskuja.
Myös suppilovahveroita voi löytää kuusimetsästä. Salo huomauttaa, että suppilovahverot ovat kuitenkin levinneet viime vuosina myös mäntymetsiin.
Salo vinkkaa, että haperoita tunteva sienestäjä löytää kuusimetsistä myös esimerkiksi viinihaperoita. Viinihaperon tunnistaa sen selkeästä viininpunaisesta väristä.
Mäntymetsät ovat tyypillisesti kuivahkoja kangasmetsiä. Niistä Salo vinkkaa etsinnän arvoisiksi sieniksi vaikkapa kangasrouskun ja kangastatin. Sienitutkija tosin muistuttaa, että kangastatti kannattaa poimia syötäväksi nuorena, sillä sen maku on silloin vanhempaa sientä parempi.
Ehkä ilmeisin mäntymetsistä löytyvä sieni on Salon mukaan kuitenkin männynherkkutatti, joka jo nimensäkin mukaan kasvaa männyn vieressä.
Metsätyypin lisäksi sienipaikan hyvyyteen vaikuttavat maaston muodot. Maaston muotojen tulkitseminen on kuitenkin tutkijan mukaan useille sienestäjille hankalaa. Esimerkiksi metsän painanteet ovat sellaisia paikkoja, joita kannattaa käydä katsomassa.
Painanteiden lisäksi polkujen reunamilla ja eläinten jäljissä kasvaa yleensä sieniä.
"Kun rihmasto saa herätyksen, niin sienet alkavat usein kasvaa siinä", Salo sanoo.
Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija neuvoo, että erityisesti kuivina kesinä ja syksyinä kannattaa mennä pohjoisen suunnassa olevaan sienipaikkaan.
"Pohjoispuoli on yleensä kosteampi kuin eteläpuoli", hän vinkkaa.
Jos tuntee, jo entuudestaan muutaman hyvän sienipaikan, ne kannattaa Salon mukaan käydä tarkistamassa.
"Sienet ovat siinä mielessä uskollisia, että ne kasvavat usein samassa paikassa tai hyvin lähellä vuodesta toiseen. Sienipaikkojen mieleen painaminen on siis tärkeää", hän sanoo.
Sienipaikka voi kuitenkin hävitä hakkuiden seurauksena. Jos kuusimetsä hakataan paljaaksi, menee Salon mukaan noin parikymmentä vuotta ennen kuin sieniä alkaa taas löytyä.
"Jos avohakkuu tehdään, ei sienestämään kannata mennä", hän neuvoo.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
