Lintilä ehdottaa kilpailukykysopimusta, muuten Suomi köyhtyy: ”Yhteinen tilannekuva puuttuu nyt totaalisesti”
Julkisten alojen tuore palkkaratkaisu on herättänyt arvostelua varsinkin EK:n ja Suomen Yrittäjien nokkamiesten arvioissa.
Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) on huolissaan Suomen kilpailukyvystä, mikäli palkkaratkaisut lähtevät vapaasti laukalle. Kuva: Terhi Piispa-HelistenJulkisten ammattialojen tuore työehtosopimus palkankorotuksineen aiheuttaa todennäköisesti lisää korotuspaineita myös yksityissektorilla, muun muassa teollisuuden eri aloilla.
Kolmivuotisessa työehtosopimuksessa noin 300 000 kunta-alan työntekijää saa kesäkuussa palkkoihinsa kahden prosentin yleiskorotuksen.
Vuoteen 2024 asti palkankorotuksen taso noudattaa yleistä linjaa, joka perustuu vientialojen palkankorotusten keskiarvoon tai on vähintään 1,9 prosenttia.
Lisäksi kuntatyöntekijöitä koskee viisivuotinen palkkaohjelma. Se alkaa vuonna 2023 ja nostaisi palkkoja yhteensä 5,1 prosenttia yli yleisen linjan.
Palkankorotukset kattavat tasavertaisuusperiaatteen vuoksi myös Superin ja Tehyn hoitajaliittojen jäsenistön, vaikka ne ovat sopimuksen ulkopuolella.
Palkkakiista voi kuumeta vielä entisestään talvella eduskuntavaalien alla, kun Tehy ja Super neuvottelevat omaa palkkaratkaisuaan hyvinvointialueiden muotoutumisen yhteydessä.
Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) sanoo, ettei valtion poikkeuksellisesta tilanteesta huolimatta edelleenkään pidä sekaantua palkkaratkaisujen tekoon.
”Tämä on työmarkkinaosapuolten välinen asia”, Lintilä sanoo, mutta kuvaa tilannetta sekavaksi.
”Kun tätä kehitystä sivusta on seurannut, tulee kuitenkin pakostakin mieleen, että johtaako tätä kukaan?” Lintilä pohtii.
Hänen mukaansa näyttää siltä, että ”yhteinen tilannekuva puuttuu nyt totaalisesti.”
”Ymmärrän kyllä hyvin eri osapuolten itsenäisyyden ja tarpeet valvoa ryhmiensä etua. Tehdyt korotukset nostavat kuitenkin valtavasti painetta syksyn palkkaratkaisujen tekoon.”
Palkkakehitystä katsoessaan Lintilä sanoo olevansa huolissaan Suomen kilpailukyvyn kehityksestä, joka on vaarassa heiketä.
”Olemme vientivetoinen maa, jonka bruttokansantuotteesta 40 prosenttia tulee viennistä. Syksyn palkankorotukset tulevat todennäköisesti heikentämään kilpailukykyämme muihin maihin nähden.”
Nyt kysymys on siitä, mitä valtio saa, jos julkinen sektori lähtee laukalle.
Lintilän mukaan palkkaratkaisujen järjestys on tällä kertaa poikkeuksellinen miesmuistiin.
”Nythän julkinen sektori tulee tietyllä tavalla ohjaajaksi palkkaratkaisuihin. En muista vastaavaa tilannetta.”
Edellisellä neuvottelukierroksella puhuttiin Suomen mallista. Tuolloin teollisuus, vientialat etunenässä, määritti palkankorotuksen tason.
”Haasteita ja pohdittavaa tässä riittää nykyiselle ja seuraavalle hallitukselle.”
Maltillisia palkankorotuksia tukeva veroratkaisu on vielä kysymysmerkki.
”Nyt kysymys on siitä, mitä valtio saa, jos julkinen sektori lähtee laukalle.”
Rasitus valtiontalouteen tulee hänen mukaansa olemaan erittäin pitkäkestoinen.
”Aivan taannoisen Sari Sairaanhoitaja -ratkaisun tasolle ei vielä mennä, mutta vaikutukset ovat samansuuntaisia. Isot korotukset nostavat kynnystä siihen, että valtio voisi tulla mukaan alentamalla tuloverotusta.”
Tätä vaihtoehtoa rajoittaa se, että keskitettyä työmarkkinaratkaisua ei enää ole olemassa.
Toinen vaihtoehto on, että tiputetaan roimasta elintasoa. Siihen tuskin kukaan kuitenkaan haluaa ryhtyä.
Teollisuuden palkkaratkaisut tulevat määrittämään Lintilän mukaan merkittävästi tulevaa talouskehitystä.
”Kansantalouden pitäminen vientikaupan kautta kunnossa edellyttäisi jatkossa kilpailukykysopimusta.”
Kesällä 2016 solmittiin työehtosopimus, joka merkitsi palkkatason jäädyttämistä, työajan pidentämistä, lomarahojen leikkauksia ja työnantajamaksujen vähentämistä.
”Toinen vaihtoehto on, että tiputetaan roimasta elintasoa. Siihen tuskin kukaan kuitenkaan haluaa ryhtyä.”
Lue myös:
Kunta-alan neuvotteluja riivaa vangin dilemma – "Neuvottelupöytään palataan vielä monta kertaa"
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
