Turkistarhojen talousahdinkoon etsitään pikaista apua – ministeri Leppä tarhaajille: "Kaikki kivet ja kannot käännetään"

”Vielä minulla ei ole kerrottavana valmiita päätöksiä, mutta ratkaisuja etsitään. Katsotaan, löydämmekö jotakin, jolla tarhojen hankalaa tilannetta voidaan helpottaa”, Jari Leppä sanoi turkistarhaajille perjantaina Ylihärmässä Kauhavalla. Kuva: Johannes Tervo

Osa turkistarhoista on tukalassa taloustilanteessa. Nahkojen hintataso on ollut pitkään alhainen.

”Jos tilanne jatkuu näin huonona, lopettavia tiloja alkaa löytyä”, kuului viesti, jonka tarhaajat perjantaina kertoivat maa- ja metsätalousministeri Jari Lepälle (kesk.) Ylihärmässä Kauhavalla.

Turkistarhaajat toivovat valtiolta tukipäätöksiä. Niitä saisi tulla äkkiä – viikko on kuukautta parempi miettimisaika.

”Keinoja aletaan pohtia viipymättä. Järjestämme pyöreän pöydän neuvottelun pikaisesti. Kaikki kivet ja kannot käännetään ratkaisujen löytämiseksi”, Leppä lupasi kymmenille tarhaajille sekä Kauhavan kaupungin ja Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liiton edustajille.

Kauhava on yksi suurimmista turkistarhauskunnista. Kuva: Johannes Tervo

Valtiontakaus maatilojen maksuvalmiuslainoille voi olla yksi asia, joka nousee esiin Lepän lupaamissa pyöreän pöydän neuvotteluissa. Lainoilla ja takauksella pystytään parantamaan tilojen maksuvalmiutta.

”Takaus oli käytössä viime kauden lopussa”, Leppä sanoi viitatessaan Juha Sipilän (kesk.) hallituksen toimikauteen.

Tuolloin valtiontakauksia myönnettiin maksuvalmiuslainoille, jotka olivat tarpeen poikkeuksellisten sääolojen tai nopeasti muuttuneen toimintaympäristön vuoksi. Valtiontakaus koski alkutuotantoa, myös turkistarhausta.

Jari Lepän ohjelmassa Ylihärmässä oli myös käynti turkistarhalla. Kuva: Johannes Tervo

Elävien jalostuskettujen vienti Suomesta Kiinaan kuohuttaa turkisalaa. Ministeri sai vastattavakseen useita vientiin liittyviä kysymyksiä.

”En näe hyvänä, että siitoseläimiä viedään Suomesta yhtään minnekään. Siinä menee suomalainen jalostusosaaminen, turkistarhaajien hyvin tekemä työ”, Leppä kertoi kantansa.

”Viedään sen sijaan turkiksia ja niistä tehtyjä tuotteita. Jalostusasteen nosto pätee tälläkin alalla. Se tuo työtä ja tuloa.”

Viimeisin elävien eläinten vientiyritys on tammikuun puolivälistä, kun Kokkolassa sijaitsevalta kiinalaisomisteiselta turkistarhalta oli tarkoitus rahdata 2 000–2 500 sinikettua Kiinaan. Hanke peruuntui.

Leppä painotti viranomaisten vastuuta vientiasioissa.

”Viranomaisten tehtävä on valvoa viennin ehtojen toteutumista. Se on viranomaisten velvollisuus. Kaikkien vientiehtojen on täytyttävä. Jos ehdot eivät täyty, vienti estetään.”

Vienti estettiin Lepän mukaan myös Kokkolan tapauksessa: liettualaiset eläinkuljetusautot joutuivat lähtemään Suomesta, koska ne rikkoivat kuljetusten kabotaasisäännöstöä.

Kauhavalaisia turkiksia: harmaa on sinikettua, vaaleat shadowkettua. Kuva: Johannes Tervo

Kansallisen eläinkuljetuslain muutos on valmistelussa.

”Turkiseläinten kuljetusten osalta vaadittavia asioita ovat muun muassa matka-ajat ja eläinten hyvinvointivaatimukset”, Leppä kertoi.

”Tarkoitus on parantaa viranomaisten mahdollisuuksia varmistaa, että eläinten hyvinvointi toteutuu kuljetuksen aikana.”

Valmistelussa on myös turkisasetus.

”Yksityiseen sertifiointijärjestelmään liittymistä ei voida edellyttää. Sen sijaan voidaan nostaa toiminnan vaatimustasoa lähelle sertifioinnin tasoa.”

Asetusta valmistellaan yhdessä turkisalan kanssa, Leppä kertoi.

Ministeri kiitti suomalaisen tarhauksen tasoa. Se pärjää erittäin hyvin kansainvälisessä vertailussa.

”Voisiko turkikselle saada nimisuojan”, kysyi evijärveläinen tarhaaja Marko Kultalahti.

”Keinolihaa ei saa sanoa lihaksi. Miksi sitten keinoturkista saa sanoa turkikseksi”, hän kysyi.

Lepän mielestä kysymys on hyvä.

”Pankaa tämä muistiin. Ottakaa asia esiin”, hän kannusti Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liiton väkeä.