Maaseudun terveysasemia lakkautetaan, jos seuraava hallitus leikkaa sote-alueiden rahoitusta: ”Kiinteistöihin kytkeytyy seinien lisäksi se, millainen palvelurakenne alueelle halutaan”
Terveyspalveluja hakeva näkee muutoksia palveluissa vasta myöhemmin.
Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen johtaja Tero Järvinen taustallaan Seinäjoen keskussairaalan rakennuksia. Kuva: Johannes TervoTerveyspolitiikan professori Juho Saari Tampereen yliopistosta arvioi Ylelle (Ykkösaamu 2.1.), että hyvinvointialueet voivat sopeuttaa toimintaansa budjettivarojen alentuessa lähinnä vain kiinteistöistään.
Se merkitsisi terveysasemien keskittämistä, eli niiden vähenemistä todennäköisimmin vähäväkisissä maaseutupitäjissä.
Myös Etelä-Pohjanmaalla kiinteistöt tulevat syyniin, sanoo hyvinvointialueen johtaja Tero Järvinen. Alkuvuosi kuluu perusprosessien, kuten henkilöstöhallinnon käynnistämisessä.
”Muutosprosessi on lopulta vasta alussa. Täällä on neliöitä käytettävissä suhteessa seuraavaksi eniten yliopistoalueiden jälkeen. Kiinteistöihin kytkeytyy seinien lisäksi se, millainen palvelurakenne ja millaiset palvelutuotantotavat alueelle halutaan, mikä on etäpalvelujen laajuus, miten eri paikkakunnille saadaan henkilöstöä ja mihin väestö keskittyy.”
Etäpalveluja laajennetaan suunnitelmallisesti aiemmasta.
”Joillekin lähipalvelu on kännykkäyhteys sohvalta ja toiselle vastaanotto fyysisessä rakennuksessa.”
Palveluntuotanto on jatkunut entisellään, mitään tenkkapoota asiakkaan saamaan palveluun ei ole vuodenvaihteen jälkeen tullut, Järvinen toteaa.
Jo aiemmin valtakunnallisesti esillä olleet haasteet liittyvät lähinnä hoivapaikkoihin ja päivystykseen.
”Hoitotakuun tilastoja tarkasteltiin joulukuussa, ja tilanne oli parantunut syksyn aikana viime kesään verrattuna. Hyvinvointialue ei tuonut palvelutuotantoon muutoksia, niiden aika tulee uudistamis- tuottavuus- ja vaikuttavuusohjelman linjauksissa tulevan kevään aikana.”
Aiemmassa sirpalemallissa oli 12 eri yksikköä, jotka yhdistettiin sote-uudistuksessa.
”Lähdettiin tekemään turvallista siirtymää. Siinä rakenne pidetään ennallaan, että saadaan toiminta käyntiin.”
”Kun alkuvuoden kehitys nähdään, tiedetään enemmän kuinka laaja uudistamis- ja kehittämisohjelma tarvitaan.”
Lääkäri- ja hoitajavajetta on koettu myös perusterveydenhuollon puolella jo vuosia, eikä tilanne muutu Järvisen mukaan miksikään yhdessä yössä.
Lääkärivajeen suuruutta Järvinen varoo kuvailemasta tarkasti, mutta se voi olla parikymmentä, ehkä enemmänkin.
E-P:n hyvinvointialueen budjetti on valmiiksi 32,5 miljoonaa euroa pakkasella. Ilman vertailutietoa se piti tehdä tällä kertaa täysin sumussa.
”Kun alkuvuoden kehitys nähdään, tiedetään enemmän kuinka laaja uudistamis- ja kehittämisohjelma tarvitaan.”
Kunnat ovat alibudjetoineet 2022 sote-menonsa. Tähän tulee korjaus, kun tilinpäätökset vuodelta 2022 valmistuvat.
”Tilanne ilman muuta vaikeutuu, mikäli tuleva hallitus päättää leikata terveydenhuollon varoja. Suurin ongelma on se, että hv-alueiden tuottavuutta ei palkita nykyisessä rahoitusjärjestelmässä lainkaan.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat





