Perintö- ja lahjaverosta väännetään kevään hallitusneuvotteluissa

Tulolähdejaon poistaminen voi johtaa siihen, että menetetään maatalouden verotuksen eräät hyvät piirteet kuten kassaperiaate, joka helpottaa verosuunnittelua, Esko Kiviranta sanoo. Markku Vuorikari Kuva: Viestilehtien arkisto

Veroasiat nousevat todennäköisesti pintaan kevään eduskuntavaalien jälkeen, kun uutta hallitusohjelmaa aletaan työstää, arvelee kansanedustaja Esko Kiviranta (kesk).

Hänen mukaansa verotuksen olennaiseen keventämiseen ei juuri nyt ole mahdollisuuksia, muttei verotusta voida enää kiristääkään.

Päättymässä olevalla vaalikaudella verotusta on kiristetty likimain kaikilta osin. Yhteisövero keveni, kun osakeyhtiön tuloveroprosenttia alennettiin 26 prosentista 20 prosenttiin.

Maa- ja metsätalouden harjoittajien, liikkeenharjoittajien ja henkilöyhtiöiden osakkaiden verotusta on samaan aikaan kiristetty suhteessa osakeyhtiöihin. Hallitukselta on toivottu esitystä yrittäjävähennyksestä, mutta sitä ei ole saatu, Kiviranta toteaa.

Etenkin isot perheyritykset ajavat perintö- ja lahjaveron poistamista ja sen korvaamista kiristämällä luovutusvoittojen verotusta.

Kiviranta arvelee, että perintö- ja lahjaverosta tullaan jossain vaiheessa luopumaan, mutta nykyisessä taloudellisessa tilanteessa se tuskin toteutuu.

Perintö- ja lahjaveron korvaaminen luovutusvoittoverotuksella voi ääripäässään johtaa siihen, että maatilan myyntihinnasta saisi vähentää vain ikivanhan, esimerkiksi 40 vuoden takaisen hankintamenon tai perintönä tai lahjana saadun omaisuuden osalta edellisen omistajan maksaman hankintamenon.

Mahdollinen hankintameno-olettama jäisi vähäiseksi. Sukupolvenvaihdosten luovutusvoittoverovapauskin voisi joutua tulilinjalle.

Kivirannan mielestä perintö- ja lahjaverotuksen huojennusten ansiosta yritysten ja maatilojen sukupolvenvaihdosten veroseuraamukset ovat siedettäviä ja vastaava huojennus pitäisi ulottaa myös metsätiloille.

Metsän ja pellon kiinteistövero on ollut parikin kertaa EU-aikana lähellä toteutumista, mutta yritykset on toistaiseksi torjuttu. Maatalousmaan kiinteistövero tarkoittaisi käytännössä maataloustukien leikkaamista ja metsätaloudessa puunmyynnin verotuksen kiristämistä.

Kivirannan mielestä kiinteistöverotuksessa pitäisi edetä toiseen suuntaan ja siirtää tuotantorakennukset kiinteistöveron ulkopuolelle. Ruotsissa talousrakennuksia ei koskaan pantu kiinteistöverolle.

Maa- ja metsätalouden talousrakennusten kiinteistövero tuottaa alle 10 miljoonaa euroa ja vero kertyy suurelta osin uusista karjatalousinvestoinneista. Maksajia ovat tilanpitoon investoivat, usein nuoret viljelijät.

Kiviranta on huolissaan pääomatulojen veroprogressiosta. Yli 30 000 euron pääomatulojen vero nousee 33 prosenttiin, kun rajan alla vero on 30 prosenttia. Ero on niin iso, että se alkaa ohjata puukauppojen kokoa.

Verotuksen kehittämistä pohtinut työryhmä esitti runsaat kaksi vuotta sitten, että verotuksen tulolähdejaon poistamista tulisi pohtia.

Muun muassa verohallinto ajaa tätä muutosta.

Isot sijoittajat ovat pitäneet tärkeänä sitä, että sijoitustoiminnan tappiot voisi vähentää muiden tulolähteiden tuloista kuten liiketulosta. Nyt se ei onnistu.

Kivirannan mukaan oikeus tappioiden vähentämiseen toisen tulolähteen tulosta on perusteltu, mutta se ei edellytä koko tulolähdejaon purkamista.

”Tulolähdejaon poistaminen voi johtaa siihen, että menetetään maatalouden verotuksen eräät hyvät piirteet kuten kassaperiaate, joka helpottaa verosuunnittelua”, Kiviranta sanoo.

Viljelijä voi tehdä verotuksensa ja siihen liittyvät muistiinpanot ilman erillistä koulutusta, koska maataloudessa ei vaadita kahdenkertaista kirjanpitoa. Varastoinventaariakaan ei tarvita. Kiviranta ei usko, että pitkälti yli 50 000 maatilaa halutaan siirtää kertaheitolla kirjanpitovelvollisiksi.

Muista maatalousverotuksen hyvistä piirteistä hän mainitsee investointivarauksena toimivan tasausvarauksen ja liiketoimintaa suuremmat rakennusten poistoprosentit.

VEIKKO NIITTYMAA

Avaa artikkelin PDF