passipaikalla Sortuvat tornit
Jopa syntyi hirvittävä parku, kun sisäministeri Päivi Räsänen (kd.) valitsi puoluesisarensa, maisteri Päivi Nergin ministeriönsä kansliapäälliköksi.
Jupinan mukaan Räsänen sivuutti tukun pätevämpiä ehdokkaita. Jonon kärjessä oli ministeriön poliisiosaston päällikkö Kauko Aaltomaa. Ukon tuore työnäyte on liikkuvan poliisin lakkauttaminen. Mitähän muut huippupätevät ovatkaan saaneet aikaan?
Julkisuushässäkkää ohjaa sosialidemokraattien murhe. Demarit joutuvat luopumaan tuhatvuotisen valtaketjunsa linnakkeista, yhdestä toisensa jälkeen.
Ensin meni Yleisradio, nyt sisäministeriö. Seuraavaksi menee sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikön paikka. Valtiovarainministeriöstä käydään Raimo Sailaksen (sd.) jälkeen vielä arvoton näytelmä. Sitä kisaa puheenjohtaja Jutta Urpilaisella ei ole varaa hävitä.
Viikolla julkistettiin toimittaja Seppo Konttisen pamfletti. Lähinnä siinä lääkitään pääjohtaja Mikael Jungnerin Yleisradiosta potkimien vanhojen toimittajien sielunhaavoja.
Dynamiittia on SDP:n puheenjohtajan, pääministeri Kalevi Sorsan asuntokauppojen palauttaminen mieliin kolmen vuosikymmenen takaa.
Ylen toimittajien hallussa oli 1983 verotarkastajan muistio, jossa todetaan, että Kalevi Sorsan ilmoitetut tulot ja velat eivät olleet mitenkään riittäneet Hakalta ostetun asunnon rahoittamiseen ilmoitetulla hinnalla.
Sakari Kiurun (sd.) Yleisradiossa muistio haudattiin äkkiä ja syvälle, kuten myös valtakunnan päälehdessä. Myöskään verottaja ei ryhtynyt asiaa tutkimaan. Verohallituksen pääjohtajalla (sd.) taisi olla asunto samassa kompleksissa kuin Sorsalla ja muutamalla muulla demariylhäisön jäsenellä.
Nykyisen Yleisradion huippuasiantuntija poliittisten virkanimitysten vastustamisessa on puhtaan sitoutumattomuuden esitaistelija, tohtori Silvo Kaasalainen.
Takavuosina tohtori Kaasalainen sähläsi Helsingin kunnallispolitiikassa samassa keskustapuolueen porukassa tohtori Ilkka Hakalehdon kanssa.
Eräässä keskustan piirikokouksessa Kaasalainen kyllä totesi rehellisesti, ettei heistä Hakalehdon kanssa koskaan menestyviä poliitikkoja tule. Heillä on toinen aivopuolisko niin paljon kehittyneempi kuin toinen.
Hakalehto perusti myöhemmin oman ryhmänsä. Nyt hän on autuaasti edesmennyt. Kaasalainen keskittyy siihen toiseen aivopuoliskoonsa.
Kansanedustajat ovat tukehtumassa eurosotkuihin. Siksi he käyvät mielellään keskustelua kotoisista periaatekysymyksistä.
Viime vaalikaudella eduskunta sulki mahdollisuudet yöllä kapakasta soitettuihin pikavippeihin. Nyt hallitus esittää pikalainojen vuotuiseksi enimmäiskoroksi 51 prosenttia. Tällä hetkellä käypä vuosikorko on 920 prosenttia.
Eduskunnan enemmistö on vaatinut pikavippien täyskieltoa allekirjoittamalla Sampsa Katajan (kok.) aloitteen. Kataja tarvitsee tällaisia tunnustekoja. Siinä määrin hänen nimensä on erinäisissä toilailuissa tahraantunut.
Mikkelin K-kauppias Lenita Toivakka (kok.) on tehnyt suunnilleen hallituksen esitystä vastaavan aloitteen. Siinäkin on pitkästi toista sataa allekirjoitusta. Kovin johdonmukaisia siis rakkaat kansanedustajamme eivät ole.
Ja jotta kokoomuksen värisuora olisi täydellinen, Sinuhe Wallinheimo halusi tietää, mitä mieltä EU on moisesta korkokatosta ja vapaan elinkeinon säätelystä.
Muiden puolueiden näkemykset olivat rauhallisempia. Ari Torniainen kertoi keskustan puoluekokouksen vaatineen pikavippeihin kolmen vuorokauden peruutusmahdollisuutta. Maria Lohela (ps.) kaipasi kouluihin lisää opetusta oman talouden hallintaan.
Sirpa Paatero (sd.) ihmetteli, miksi pikavippifirmoja valvotaan elykeskuksissa eikä Finanssivalvonnan toimesta, kuten muita rahalaitoksia. Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) lupasi, että eduskunta saa päättää sen asian ihan itse.
PEKKA ALAROTU
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
