Konkarijournalisti Risto Uimonen nostaa kolme pääministeriä omaan kastiinsa – "Minun silmissäni pääministerin asemaan vaikuttaa ratkaisevasti se, kuinka vaikeaan paikkaan he joutuvat"
Risto Uimonen on tehnyt perusteellisen tietokirjan Juha Sipilän hallituskaudesta.
Espoon Haukilahdessa asuva Risto Uimonen on tehnyt Juha Sipilän pääministerikaudesta perusteellisen ja kohteelle myötämielisen tietokirjan. Kuva: Jarkko SirkiäTietokirjailija ja pitkän linjan journalisti Risto Uimonen on seurannut työnsä puolesta tarkasti 12:ta Suomen pääministeriä hätätilahallituksen Martti Miettusesta aina Juha Sipilään. Syyskuussa ilmestyi hänen Tulos tai ulos -kirjansa Sipilän (kesk.) pääministerikaudesta.
Uimonen nostaa Sipilän kolmen merkittävimmän pääministerin joukkoon aikajaksolla 1975–2019. Palkintosijoille pääsevät myös Esko Aho (kesk.) ja Paavo Lipponen (sd.). Hän ei halua asettaa heitä keskinäiseen järjestykseen.
”Nämä kolme pääministeriä ovat omassa kastissaan. Minun silmissäni pääministerin asemaan vaikuttaa ratkaisevasti se, kuinka vaikeaan paikkaan he joutuvat ja miten he onnistuvat kansakunnan ja hyvinvointi¬yhteiskunnan pelastamisessa.”
Pääministerilistalla neljänneksi Uimonen sijoittaa Kalevi Sorsan (sd.), joka teki 1970-luvun lopulla merkittäviä asioita talouden kurssin kääntämiseksi öljykriisin aiheuttamasta kuopasta.
Esko Ahon pääministerikaudella 1990-luvun alussa taloudellinen lama oli kaikkein syvin. Neuvostoliitto hajosi, idänkauppa romahti ja markka menetti rajusti arvoaan.
Ahon hallitus leikkasi valtionmenoista 20 miljardia markkaa. Lipponen kertoi ennen vuoden 1995 eduskuntavaaleja, että leikkausten kokoluokka on hänen kaudellaan samaa luokkaa.
”Lipposen ykköshallitus leikkasi 20 miljardia markkaa lisää. Annan suuren arvon sille, mitä Paavo Lipponen teki talouspolitiikassa. Kasvu käynnistyi jo Ahon hallituksen aikana ja Lipponen antoi sille vauhtia. Suomi nousi 1990-luvun lopulle tultaessa pahnan pohjalta Euroopan talousihmeeksi.”
Moni on Uimosen mukaan unohtanut, että Sipilän hallituksen alkutaipaleella elokuussa 2016 paljon parjattu Kreikka ohitti Suomen talouskasvussa. Tilanne kääntyi nopeasti parempaan suuntaan ja kilpailukykysopimus oli siinä merkittävä.
” Paavo Lipponen sanoi kirjani julkistamistilaisuudessa, että Juha Sipilän saavutukset ovat historiallisia. Lauri Ihalaisen mielestä taas kiky olisi pitänyt nimetä Sipilä ykköseksi.”
Kaksi sosiaalidemokraattista ikonia Lipponen ja Ihalainen ajoivat kiky-sopimusta kulisseissa. He halusivat vaikuttaa keskustan linjaan ja kantaa vastuuta julkisesta taloudesta.
”Ihalainen neuvoi Sipilää, että yritä hoitaa jatkossa maltillisemmin asioita ay-liikkeen kanssa. Ihalaisen näkemykset vaikuttivat Sipilään ja myös elinkeinoministeri Olli Rehniin, joka on myös suuri pragmaatikko.”
Paavo Väyrynen oli Uimosen mukaan iso piikki Sipilän lihassa. Väyrynen aloitti jumputuksen Sipilää vastaan heti, kun keskustan kunniapuheenjohtaja huomasi, että ei pääse hallitukseen.
”Hämmästyttävää, miten Sipilä sieti Väyrysen toimintaa eikä lähtenyt heittämään häntä ulos puolueesta.”
Sipilää kuitenkin helpotti se, että Väyrystä lukuun ottamatta oma puolue oli lojaali häntä kohtaan. Sen sijaan Ahoa kaadettiin avoimesti keskustan sisältä, ja SDP:n eduskuntaryhmän enemmistö oli usein Lipposta vastaan.
Uimonen tutustui työnsä puolesta Sipilään toimiessaan Kalevan päätoimittajana 2001–2009. Hän havaitsi, että Sipilä on poikkeuksellisen eettinen henkilö ja yritysjohtaja.
Kun Sipilä myi 1990-luvulla omistamansa Solitran, hän nousi verotiedoissa yhtenä vuonna Suomen rikkaimmaksi mieheksi.
”Sipilä poti huonoa omaatuntoa tuntuvista voitoista, joita ei ollut mielestään ansainnut. Hän perusti omaa ja vaimonsa nimeä kantavan säätiön, joka antoi tukea lamavuosina vaikeuksiin joutuneille yrittäjille ja muillekin vähäosaisille.”
Kun hallitus teki leikkauksia, vauraus laitettiin Sipilän synniksi, koska joidenkin mielestä rikas ihminen ei voi ymmärtää tavallisen kansan elämää.
”Sipilä kantoi yritysjohtajana henkilöstöstä poikkeuksellista huolta. Ennen pääministerikauttaan hän sanoutui irti yritysten hallitusjäsenyyksistä ja myi kaikki omistuksensa, jottei olisi jäävi. Tämän ratkaisun vuoksi Sipilä kärsi suuret taloudelliset tappiot.”
Sipilän poliittiseksi heikkoudeksi Uimonen laskee jääräpäisyyden. Pääministeri uskoi tosissaan, että keskusta pärjää vaaleissa, kunhan Suomen talous laitetaan kuntoon.
Keskustan ikoni Ahti Pekkala antoi Sipilälle yhden ainoan neuvon, ’opi rakastamaan mediaa’. Kovissa paineissa vinkki unohtui. Yleä jaTerrafamea koskeneella sähköpostikohulla oli Uimosen mielestä ratkaiseva merkitys keskustan ja Sipilän suosion laskulle.
”Toimittajien työnä on penkoa ja kaivella poliitikkojen tekemisiä. Sipilä ymmärsi tämän kohun keskellä ja myönsi mokanneensa lähetettyään lähes 20 sähköpostiviestiä Yleen.”
Uimosen mukaan Sipilän oli vaikea hyväksyä, että media kaiveli hänen varallisuustietojaan, liitti läheiset sukulaiset hänen tekemisiinsä eikä jättänyt uskonnollista vakaumusta yksityisasiaksi.
”Vanhoillislestadiolaisten synnit kaadettiin Sipilän niskaan, vaikka hän kuului lestadiolaisessa herätysliikkeessä Rauhan Sana -nimiseen haaraan. Juha itse ei ole tiukkapipo vaan hyvin vapaamielinen.”
Uimonen luonnehtii Sipilää ainutlaatuiseksi pääministeriksi Suomen historiassa. Sipilä kun ei syyttänyt muita keskustan vaalitappiosta tai soten kaatumisesta, vaan hän otti kaiken vastuun omille niskoilleen.
”Juha oli poikkeuksellisen ankara itseään kohtaan.”
Lue myös:
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
