Uutistausta Ranskan ja Saksan kitka hidastaa kriisistä toipumista
Euroopan ongelmaksi on yhä selvemmin noussut Saksan ja Ranskan kyvyttömyys EU-yhteistyöhön. Kaukana on sopuisa Merkozy-aika, kun Pariisin ja Berliinin johtokaksikko linjasi kriisikokoukset jo ennalta.
Viime viikon Eurooppa-neuvostossa valtionpäämiehet saivat aikaan vain kiistanalaisen aikataulun yhteisestä pankkivalvonnasta. Asia on toki tärkeä, mutta kukaan ei edes tiedä, miten Euroopan keskuspankille voidaan antaa samaan aikaan päätösvalta sekä euroalueen rahapolitiikasta että 6 000 pankin valvonnasta.
Saksassa oli Brysselin huippukokousta varten muotoiltu runsaasti uusia keskustelunavauksia. Liittokansleri Angela Merkel (CDU) haluaa muuttaa Lissabonin sopimusta ja syventää fiskaaliunionia. Merkelin uusin aloite on solidaarisuusrahasto.
Saksan valtiovarainministeri Wolfgang Schäuble (CDU) on kypsyttänyt aloitteen veto-oikeudella vahvistetusta säästökomissaarista. Tällä olisi oikeus puuttua jäsenmaata uhkaavaan ylivelkaantumiseen.
Tätä ennen Schäuble oli rakentanut Kreikan konkurssiavustuksille omaa sulkutiliä.
Ministeri Schäuble onkin noussut Saksan hallituksen keulapaikalle. Hän on maan kokenein aktiivipoliitikko, varjokansleri Merkelin takana ja Vanha Kettu, joka järjestää Saksan talouspolitiikassa kaiken, mikä on tärkeää.
Ranskan presidentti François Hollande oli käyttänyt huippukokousta edeltävän viikon lämmittämällä kansainvälistä lehdistöä vaatimuksillaan velkamaiden ylikorkojen tasaamisesta eurobondeilla.
Hollande on hyvin perillä siitä, että velkamaiden korkojen siirtäminen suurimman nettomaksajan Saksan maksettavaksi on Merkelille punainen vaate.
Muutamaa minuuttia ennen huippukokouksen alkua Hollande lausui kameroiden käydessä, että Saksan liittokanslerin nihkeä asenne pankkitarkastuksen nopeaan aikatauluun perustuu Saksan vaalikalenteriin. Tällaiset lausumat eivät ole aiemmin kuuluneet EU-diplomatiaan.
Vaikka ajatus olisi tottakin, Merkel ei ihan heti unohda, miten noloa oli tämän jälkeen joutua selittelemään lehdistölle näkemyksiään pankkitarkastuksen etenemisestä.
On selvää, että Merkel ei halua tuoda yhtään uutta veronmaksajien taakkaa lisäävää raha-aloitetta Saksan liittoparlamenttiin ennen ensi syksyn vaaleja.
Merkeliä on laajasti kritisoitu liian ”demariksi”. Vaalien lähestyessä kanslerin onkin terästettävä otettaan. Kansainväliset myönnytykset eteläisten velkamaiden äänitorveksi asettuneelle ranskalaiselle sosialistipresidentille eivät ole ihan sitä, mitä äänestäjät toivovat.
Velkamaat Espanja etunenässä odottavat kiihkeästi, miten ne nopeimmin pääsisivät pääomittamaan ruvelle velkaantuneita pankkejaan uudesta, lainankantokyvyltään 500 miljardin euron vakausrahastosta EVM:stä.
Liittokansleri Merkel paalutti huippukokouksessa selväksi, että Saksan linja pysyy: Espanjan tai esimerkiksi Irlannin vanhoja pankkivelkoja ei EVM:stä makseta.
Helpottiko huippukokous siis velkariisin ratkaisua? Eipä juuri. Koska puutuva Ranska–Saksa-yhteistyö pyyhki pöydältä lähes kaikki suuret ja tärkeät asiat.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
