Metsät kasvavat kohisten
Professori Annikki Mäkelä-Carter testaisi enemmin kotimaisten puulajien eri alkuperiä kuin toisi uusia lajeja Suomeen. VILLE-PETTERI MÄÄTTÄ Kuva: Viestilehtien arkistoJos puista lähtisi ääntä, ne pitäisivät nyt aikamoista kohinaa. Suomen metsät kasvavat vuosittain noin 104 miljoonaa kuutiometriä. Jos puukuutiot laitettaisiin jonoksi, se riittäisi kiertämään maapallon kaksi ja puoli kertaa.
Suomen kesä on lyhyt, joten kasvit hyödyntävät sen miten parhaiten taitavat. Luonnonvarakeskuksen mukaan parhaimpana päivänä metsät saattavat kasvaa yli kolme miljoonaa kuutiometriä.
Tänä vuonna puiden kasvukausi on lähtenyt verkkaisesti liikkeelle. Syynä tähän oli viileä toukokuu. Viime vuoteen verrattuna kasvu on hieman vähäisempää etenkin Keski- ja Etelä-Suomessa. Pohjoisessa kasvu ei juuri eroa viime vuodesta.
Vaikka sitä ei heti ajattelisi, metsissä kasvaa valtavat määrät energiaa.
Yksi kiintokuutiometri puuta sisältää noin kaksi megawattituntia energiaa. Metsien vuotuinen kasvu sisältää siis 208 terawattituntia.
Viime vuonna Suomen kokonaisenergiankulutus oli noin 372 terawattituntia. Vuoden kasvu riittäisi kattamaan yli puolet Suomen energiantarpeesta.
Polttoaineeksi muutettuna kasvu vastaa 17,9 miljoonaa öljytonnia. Määrä on melkein kaksinkertainen Suomen vuotuiseen öljynkulutuksen verrattuna.
Metsänomistajia on kehotettu hoitamaan metsiä parhaan tilavuuskasvun saavuttamiseksi. Puuntuotoksen kannalta tärkeintä on, että metsä uudistuu hyvin.
”Metsiä hoidetaan lähinnä siksi, että saadaan pidettyä niiden terveydentila hyvänä ja kasvatettua hyvälaatuisia puuyksilöitä”, kertoo Helsingin yliopiston metsänhoitotieteen professori Annikki Mäkelä-Carter.
”Kasvatushakkuilla vaikutetaan siihen, mihin kasvu jakautuu puussa ja minkä muotoinen puusta tulee. Eri-ikäis- ja tasaikäinen metsä tuottavat erilaista puuta, mutta kasvussa ei välttämättä ole suuria eroja”, hän jatkaa.
Ilmastonmuutoksen on ennustettu vaikuttavan Suomen metsien kasvumäärään.
”Tämänhetkiset ennusteet lupailevat lähes kolmanneksen lisäystä puiden sitoman hiilen määrään vuosisadan loppuun mennessä, mutta puukuutioita mitattaessa se voi olla vielä enemmän”, Mäkelä-Carter aprikoi.
Myös kasvukauden on ennustettu pidentyvän. Sen vaikutuksesta puiden kasvuun ei olla yksimielisiä tiedemaailmassa.
Joidenkin tutkijoiden mukaan puiden kasvurytmi on geneettinen eikä ympäristötekijöillä ole juuri vaikutusta siihen. Toisten tutkijoiden mielestä kasvurytmi sopeutuu joustavasti muuttuvaan ympäristöön: jos tulee lämpimämpää, puu kasvaa kauemmin. Mäkelä-Carter itse uskoo totuuden löytyvän näiden kahden koulukunnan väliltä.
Muutoksia voi tapahtua myös metsien puulajeissa. Lämpimämmässä ilmastossa jalot lehtipuut voivat kasvaa nykyistä paremmin ja olla varteenotettava vaihtoehto kasvatettavaksi.
Riskejä ei tule kuitenkaan unohtaa. Ilmastonmuutoksen myötä sään ääri-ilmiöt lisääntyvät, mikä voi aiheuttaa enemmän myrsky- ja lumituhoja sekä kuivuutta. Myös hyönteiset voivat saada aikaan suurempia tuhoja lämpimämmässä ilmastossa.
Laura Nikinmaa
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
