Veteliläisillä on aluevaltuutettu 619 asukasta kohden – Moni kunta sai hyvinvointialueelle omaa kokoaan suuremman edustuksen
Esimerkiksi Veteli, Utsjoki, Askola ja Ruokolahti saivat asukaslukuaan suhteellisesti vahvemman edustuksen. Paljon valtaa keskittyi kuitenkin suuriin kaupunkeihin.
Keski-Pohjanmaalla sijaitseva Veteli sai asukaslukuun suhteutettuna yhden Suomen parhaista aluevaalituloksista. Äänikuninkaaksi nousi kunnanhallituksen puheenjohtaja Jussi Torppa (kesk.). Hänen mukaansa alueen valtuustotyö alkaa hyvistä asemista sote-kuntayhtymän Soiten ansiosta. Kuva: Esko Keski-VähäläRunsaan 3 000 asukkaan Veteli menestyi aluevaaleissa erinomaisesti. Keski-Pohjanmaalla sijaitsevasta kunnasta valittiin 59 hengen aluevaltuustoon viisi edustajaa.
Suurin osa Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueen edustajista asuu maakuntakeskuksessa Kokkolassa. Asukaslukuun suhteutettuna Vetelin tulos oli kuitenkin parempi.
Kokkolassa on yksi edustaja 1 193 asukasta kohden, Vetelissä taas yksi edustaja 619 asukasta kohden.
Vetelin äänikuningas oli kunnanhallituksen puheenjohtaja Jussi Torppa (kesk.). Hänelle oman kunnan vaalimenestys tuli iloisena yllätyksenä. Myös puolueen hyvä tulos antoi ilon aihetta.
Hyvinvointialueella päätöksiä tehdään koko alueen hyväksi. Torppa sanoo oman kotikunnan asioiden olevan siitä huolimatta tärkeitä kaikille valtuutetuille.
"Totta kai kotikunta on lähellä sydäntä ja siitä halutaan huolehtia."
Vetelin kunnanjohtaja Hannu Jyrkkä arvelee hyvän vaalituloksen johtuvan ennen kaikkea onnistuneesta ehdokasasettelusta. Hän ei usko, että esimerkiksi huoli kunnan terveyskeskuksesta olisi menestyksen takana.
Keski-Pohjanmaalla valtuustopaikat jakautuivat sikäli tasaisesti, että jokaisesta maakunnan kunnasta valittiin ainakin yksi aluevaltuutettu.
Keski-Pohjanmaa on Suomen pienin hyvinvointialue.
Veteliläisten aluevaltuutettujen määrä suhteessa kunnan väkilukuun on Suomen parhaimmistoa. Vastaavia onnistumisia oli kuitenkin useilla alueilla.
Itä-Uudellamaalla aluevaltuustoon valittiin kuusi edustajaa vajaan 5 000 asukkaan Askolasta. Samankokoinen Ruokolahti lähetti Etelä-Karjalan valtuustoon viisi edustajaa.
Utsjoelta valittiin 2 valtuutettua. Kunnassa asuu runsaat 1 200 ihmistä. Hieman suurempi, noin 1 600 asukkaan Pertunmaa lähetti niin ikään kaksi edustajaa Etelä-Savon aluevaltuustoon.
Kanta-Hämeessä hieman alle 8 000 asukkaan Lopelta valittiin aluevaltuustoon viisi edustajaa. Se on saman verran, kuin yli puolet suuremmasta Janakkalasta.
Pohjois-Karjalassa noin 14 000 asukkaan Kontiolahdelta valittiin seitsemän valtuutettua. Vajaan 5 000 asukkaan Ilomantsista valittiin kolme ja noin 2 000 asukkaan Rääkkylästä kaksi.
Kainuussa aluevaltuustoon valittiin paljon ehdokkaita keskuskaupungin Kajaanin ulkopuolelta.
Runsaan 7 000 asukkaan Suomussalmelta valittiin kahdeksan ehdokasta. Noin 8 000 asukkaan Kuhmo ja 10 000 asukkaan Sotkamo saivat kumpikin yhdeksän valtuutettua.
Pohjanmaan maakunnassa valta jakautui niin ikään keskuskaupunki Vaasan ulkopuolelle. Runsaan 9 000 asukkaan Närpiöstä valittiin aluevaltuustoon viisi ehdokasta. Noin 11 000 asukkaan Pedersören kunnasta saman verran.
Etelä-Pohjanmaalla noin 14 000 asukkaan Kauhavalta valittiin seitsemän aluevaltuutettua. Myös esimerkiksi Evijärvi onnistui asukaslukuun suhteutettuna varsin hyvin. Evijärven 2 400 asukasta saivat kaksi aluevaltuutettua.
Pirkanmaalla, Varsinais-Suomessa, Pohjois-Pohjanmaalla, Länsi-Uudellamaalla, Etelä-Karjalassa, Kymenlaaksossa ja jossain määrin Pohjois-Savossa keskuskaupunkien vaikutus näkyy voimakkaana.
Esimerkiksi Espoo kahmi selvästi yli puolet Länsi-Uudenmaan aluevaltuutetuista. Hyvinvointialueella jopa yli 6 000 asukkaan Siuntio jäi kokonaan ilman aluevaltuutettua.
Tampere, Kuopio ja Oulu saivat nekin liki puolet kaikista oman alueensa edustajista.
Varsinais-Suomessa Turku sai alle puolet alueen edustajista, mutta moni alueen kunta jäi kokonaan ilman edustusta. Sama ilmiö nähtiin myös Pirkanmaalla, missä esimerkiksi yli 16 000 asukkaan Akaasta ei valittu ainuttakaan valtuutettua.
Kymenlaaksossa Kouvolan haali yli puolet aluevaltuuston paikoista, samoin Lappeenranta Etelä-Karjalassa.
Monet pienemmät kunnat ovat saaneet näilläkin alueilla valtuutettuja, mutta heidän määränsä on varsin hyvin suhteessa kunnan asukaslukuun.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
