"Mihin Euroopan unionin nopean toiminnan joukkoja tarvitaan, ellei niitä nyt ole voitu käyttää?" – Essayah ihmetteli eduskunnassa, miksi EU on hiljaa Kabulista

Suomalaiset rauhanturvaajat ehtivät toimia Afganistanissa lähes 20 vuotta ennen kuin operaatio Resolute Support lakkasi tänä kesänä. Kuva: Jyri Haimakaisen arkisto

Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) kertoi torstain tiedotustilaisuudessa, että Suomella on valmius lähettää kymmenien sotilaiden vahvuiset suojausjoukot Afganistaniin. Ulkoministeriön henkilöstön turvaaminen on yksi joukon tärkeimmistä tehtävistä.

Kaikkonen ei kommentoinut MT:lle perjantaina, kuuluvatko nämä joukot Euroopan Unionin kriisinhallintajoukkojen suomalaiseen taisteluosastoon. Euroopan unionin taisteluosastot voivat toimia lyhytkestoisissa, mutta vaativissa tehtävissä.

"Yksityiskohtia ei lähetettävistä joukoista turvallisuussyistä voida kertoa lisää. Teemme kaikkemme, jotta evakuoitavat saadaan nopeasti ja turvallisesti takaisin Suomeen", Kaikkonen kertoi torstain tiedotustilaisuudessa.

Eduskunnan perjantaisessa käsittelyssä puhuneen kristillisdemokraattien puheenjohtajan Sari Essayahin mukaan EU:n ulkoministerit ovat listanneet kokouksessaan mahdollisiksi tuleviksi uhkiksi muuttoliikekatastrofit ja pakolaisten instrumentoinnin.

Essayah ihmetteli, miksi EU on ollut niin hiljaa asiassa. "Eurooppa-neuvostoa ei ole kutsuttu koolle, jotta vakavilta seuraamuksilta voitaisiin välttyä."

"Kysyn pääministeriltä, voisiko Suomi tässä tilanteessa olla proaktiivinen asian suhteen. Tässä herää kysymys myös siitä, mihin tarvitaan EU:n nopean toiminnan joukkoja, jos niitä ei tässä tilanteessa ole voitu käyttää."

Johtava tutkija Charly Salonius-Pasternak Ulkopoliittisesta instituutista kertoi TV1:n haastattelussa, että EU:n kriisinhallintaan tarkoitetuista taistelujoukoista nyt päivystysvuorossa ovat Unkari ja Itävalta.

"Silloin saattaisi syntyä epäselvyyttä paikan päällä näiden kahden maan joukkojen kesken, ketä suojellaan: omia, kaikkia Euroopan unionin kansalaisia vai myös pakolaisia kentällä. Tämä on varmasti myöhemmin isomman keskustelun paikka, miksi näin voi olla", Salonius-Pasternak sanoi.

Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Juha Jokela sanoo MT:lle, ettei ole tiedossa, ovatko EU:n ulkoministerit keskustelleet kriisinhallintajoukkojen lähettämisestä.

MT tiedusteli asiaa perjantaina ulkoministeriöstä, mutta ei saanut vastausta.

"Kun kyseessä on ollut Yhdysvaltojen johtama Nato-operaatio, jossa mukana EU:n jäsenmaita, ehkä se isompi kysymys on, miksei liittokunnan resursseja tarvittaessa lisätä. Monet operaatioon osallistuneet ovat toki vahvistaneet joukkojaan evakuoinnin tueksi."

Yksi selitys voi Jokelan mukaan olla se, että operaatiossa mukana olleet, muun muassa Britannia, Ranska ja Saksa ovat pystyneet reagoimaan nopeammin kansallisesti kuin esimerkiksi yhdessä Naton tai EU:n puitteissa. "Aikaahan on arvioitu olevan hyvin rajallisesti", Jokela sanoo.

EU:n taisteluosastot ovat sen kriisinhallinnan nopean toiminnan joukkoja. Ne pystyvät esimerkiksi aloittamaan kriisinhallintatehtävät kohdealueella, kunnes YK:n rauhanturvaoperaatio kykenee ottamaan vastuun pitempikestoisella operaatiollaan. Taisteluosastojen tehtäviin voi kuulua rauhanturvaamista, rauhaan pakottamista, humanitäärisiä operaatioita ja katastrofityötä EU:n lähialueilla.

Lue lisää:

Suomi lähettää kymmeniä sotilaita Afganistaniin suojaamaan evakuointeja

Ilman tahtoa ei ole kykyä