Naisten vähäinen edustus on osuustoiminnassa ikuisuuskysymys: "Asenteilla on merkitystä erityisesti maaseudulla"

SOK:n hallituksessa istuu seitsemän miestä. Samaan aikaan S-ryhmän työntekijöistä 78 prosenttia on naisia. Kuva: Kimmo Haimi

Naisten edustus elintarvikealan, kaupan ja suurten metsäyhtiöiden hallituksissa on vaatimaton. Osuuskuntataustaisissa yrityksissä tilanne on vielä muita heikompi: S-ryhmässä, Valiolla, Atrialla, HK Scanilla, Munakunnalla ja Metsä Groupilla on hallituksissaan pelkästään miehiä tai vain yksi nainen.

Osuustoimintakeskus Pellervon toimitusjohtaja Sami Karhu kertoo, että tasa-arvo on osuuskunnissa satavuotinen ikuisuusaihe.

"Hallitus on toiminnan korkein porras ja sinne päästäkseen on usein ensin noustava edustajistoon, hallintoneuvostoon ja hallitukseen. Siellä nyt olevat henkilöt ovat olleet osuustoiminnassa mukana pitkään, mikä voi osaltaan selittää sukupuolijakaumaa."

Suuri merkitys on osuuskunnan jäsenyydellä: esimerkiksi perheen varsinainen maitotilallinen saattaa olla mies, mikä vaikuttaa Valion hallitukseen nousemiseen. Maaseudulla nainen on yleensä se puoliso, joka käy töissä kodin ulkopuolella.

"Naisten on ensin tarkistettava, minkä osuuskunnan jäseniä he varsinaisesti ovat. On mahdollista, että mies on esimerkiksi S-ryhmän varsinainen asiakasomistaja ja puoliso käyttää rinnakkaiskorttia. Silloin puoliso ei voi tietenkään äänestää tai asettua ehdolle edustajistovaaleissa", Karhu kertoo.

Nimenomaan kuluttajaosuuskunnissa naisilla olisi todennäköisesti paljon annettavaa: naiset ovat usein juuri niitä, jotka tekevät valtaosan perheen kulutuspäätöksistä.

Seuraava käytännönjärjestely on kysymys kotitöistä ja lastenhoidosta: riittääkö naisella aikaa luottamustoimiin ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen? Jaetaanko vapaa-aika tasan? Järjestetäänkö kokoukset niin, että päivätöissä käyvän on mahdollista osallistua niihin?

"Asenteilla on merkitystä erityisesti maaseudulla: osuustoiminta oli pitkään täysin miesten hallitsemaa. Ensimmäiset naiset tulivat mukaan enimmäkseen vasta 1980- ja 90-luvuilla", Karhu kertoo.

"Naisten itsekriittisyydellä ja kursailulla on myös suuri merkitys. Paikkoja ja niihin liittyvää valtaa kannattaa hakea rohkeasti ja verkostoitua muiden naisten ja miesten kanssa."

Karhun mukaan osuustoiminnassa ei toivota sukupuolikiintiöitä, vaan pätevyys ratkaisee.

"Erityisesti miesten vastuulla on, että kaikki sitoutuvat organisaatioissa laaja-alaiseen tasa-arvoon. Itselleni osuustoiminta näyttäytyy aika sukupuolineutraalina ja naisia on myös paljon alan koulutuksissa. "

Henkilövalinnoissa miesten ylivoima tiedostetaan ja siitä käydään keskustelua. Vastausta ikuisuusongelmaan ei kuitenkaan löydetä.

"Monissa osuuskunnissa on puutetta paitsi naisista, myös aktiivisista jäsenistä yleensä. Tutkat ovat jatkuvasti päällä, kun uusia ihmisiä etsitään. Siksi kannattaa astua rohkeasti esiin."

Lue lisää:

Miehitys jatkuu: Elintarvikealan, kaupan ja suurten metsäyhtiöiden työvoimasta naisia on jo melkein puolet, hallitusjäsenistä alle neljännes