Koirat eivät kuulu laitumelle: “Saalistetuksi joutuminen on karjalle todella kova paikka”

Jusalan tilan sonnipojat juoksentelivat säikyttelyn jälkeen pitkän aikaa kauhuissaan. Ne pysyivät kuitenkin laitumellaan, joka on aidattu lammasverkolla ongelmien ehkäisemiseksi. Kuva: Jusalan tilan Facebook

Jusalan tilan ylämaankarjalauma pelästyi viime viikonloppuna perusteellisesti: 15 sonnia häiriintyi jostain niin pahasti, että ne juoksentelivat hermostuneesti yli vuorokauden.

Viljelijä Jukka Vuorion mukaan todennäköisin paniikin aiheuttaja on irrallaan juossut koira.

"En jaksa uskoa susien tai karhujen mahdollisuuteen ja ilveksistä ne eivät yleensä ole häiriintyneet."

Vuorio haluaakin muistuttaa, että koirat on pidettävä kiinni, sillä ne voivat häiritä luonnoneläimien pesinnän lisäksi laiduntavaa karjaa. Myös seuraukset voivat olla vakavat.

"Eläimemme eivät ole ihmiselle aggressiivisia, varsinkaan herkät sonnipojat. Jos ne kuitenkin säikytellään ulos aitauksesta, ne voivat laumana vauhkoontua eivätkä helposti väistä vastaantulevia."

Karjan päästessä tielle vaarana ovat auto-onnettomuudet: melkein tonnin sonniin törmäämisestä voi syntyä erittäin pahaa jälkeä. Ne voivat aiheuttaa tuhoja myös sattuessaan pihoihin ja puutarhoihin.

"Koiran on oltava hallinnassa tai koossa voi olla ison onnettomuuden ainekset", Vuorio korostaa.

Koiran pitäminen irti ilman maanomistajan tai metsästysoikeuden haltijan lupaa on lähtökohtaisesti metsästysrikkomus.

Kiinnipitoaikana, 1.3.-19.8., koiraa ei saa päästää luontoon vapaaksi edes maanomistajan tai metsästysoikeuden haltijan luvalla.

Sääntöön on joitain poikkeuksia, esimerkiksi virantoimituksessa käytettävä valtion omistama koira tai alle viiden kuukauden ikäinen koira.

"Koiran omistaja on korvausvelvollinen, jos koira ajaa karjaa esimerkiksi vesistöön tai aiheuttaa niille muuten vahinkoa", komisario Reijo Pennanen Lounais-Suomen poliisista kertoo.

"Koiran omistaja on vastuussa myös kolmannelle osapuolelle aiheutuneista vahingoista, mutta tietysti syy-seuraus-suhteiden on oltava näissä tapauksissa selvä."

Jos irtokoiran huomaa laitumella tai muualla ympäristössä, se on lähtökohtaisesti otettava kiinni ja toimitettava omistajalleen tai kunnan löytöeläinkeskukseen.

"Koiraa voi ampua vasta äärimmäisenä keinona esimerkiksi sen ollessa raatelemassa tuotantoeläintä eikä tilannetta saada muulla tavalla päättymään. Pääsääntöisesti ampumisen oikeutus tutkitaan aina", Pennanen painottaa.

Hänen mukaansa koiranomistajat ovat nyt valveutuneempia kuin aikaisemmin eikä ongelmista irtokoirien kanssa tehdä erityisen paljon ilmoituksia. Ongelmakoirien taustalta paljastuu usein omistajan alkoholi- tai mielenterveysongelmia.

Vuorio muistuttaa, että laitumelle tunkeutuminen voi olla kohtalokasta myös koirille. Pienten vasikoiden emot ovat niiden suhteen aivan eri maata kuin nuoret sonnit.

"Emolehmä, jolla on pieni vasikka, puolustaa sitä henkeen ja vereen. Se voi vaikka seivästää häiritsevän koiran: tilanne on sille aivan hengenvaarallinen."

Jusalan tilalla halutaan vaalia eläinten fyysistä, mutta myös henkistä hyvinvointia olemalla tehotuotannon vastakohta. Siihen sisältyy eläimen kokemus turvallisuudesta.

"Saalistetuksi joutuminen on naudalle tosi kova paikka ja se pelkää siinä henkensä edestä. Se voi olla koiralle hauskaa, mutta ei todellakaan sen jahtaamalle eläimelle", Vuorio kertoo.

Lue lisää:

Luonto on nyt herkimmillään – katso suloinen pöllövideo!