Luomu markkinoiden armoilla

Ehkä nyt luomuviikon päätyttyä on hyvä esittää yhteenveto menneen viikon keskusteluista ja väitteistä. Kuumaksi perunaksi osoittautui luomukestomaito jota S-ryhmä ryhtyi tuomaan Saksasta. Syyksi tähän esitettiin aluksi luomumaitopulaa Suomessa, mutta varsinaiseksi syyksi osoittautui kuitenkin hinta.

Miten luomumarkkinat ja hinnanmuodostus toimivat sitten Euroopassa? Saksa on luomuraaka-aineiden kaupan keskus Euroopassa. Saksalaiset ostavat ja välittävät luomuraaka-aineita, eikä esimerkiksi Suomeen tuotavan tuotteen alkuperäinen tuotantomaa ole välttämättä juuri Saksa, vaikka pakkauksesta saa sen käsityksen.

Itä-Euroopan maat, kuten Viro, Latvia, Liettua, Puola, Unkari ja Romania, sekä

Euroopan ulkopuolisista maista Kazakstan ja Ukraina tuottavat Saksalle luomuraaka-aineita. Mitä pidempi matka, sen säilyvämpää raaka-aineen tulee olla. Vilja onkin hyvä esimerkki tästä. Saksan kautta kulkevat useat luomuruis ja -vehnäerätkin tarvittaessa Suomeen.

Vaikka Itä-Euroopan maat siis vaikuttavat luomun hintatasoa laskevasti, dumppaavat eriä, ovat suomalaiset ihmeissään, mitenkä noin halvalla pystytään tuottamaan maitoa tai ruista Saksassa.

Näitä ylijäämäeriä Saksa vie mielellään, sillä siellä arvostetaan oman maan tuotantoa ja nuo Itä-Euroopan erät ovat yleensä läpikulkumatkalla.

Eriä siis säilytetään visusti eri siiloissa. Saksassa tuotettu luomu on sitä oikeaa – aitoa luomua saksalaiselle.

Yhtä paha hinnan dumppaaja kuin Itä-Eurooppa on Suomi. Saksalaiset ihmettelevät, miten Suomi pystyy tuottamaan laadukasta luomukauraa noin halvalla.

Tuottajahintamme ovatkin selkeästi jäljessä Ruotsista ja Virosta puhumattakaan

Saksasta. Tuota eroa ei voi

perustella kalliilla rahdeilla, sillä ero on liian huomattava esimerkiksi Ruotsiin verrattuna.

Jos Suomi dumppaa luomua Keski-Eurooppaan, niin eikö sieltä saa tuoda takaisin edullisia eriä? Muun muassa ulkomailla tuotettuja luomukauraa sisältäviä myslejä tai aamiaismuroja on Suomen markkinoilla useita, vieläpä suomalaisyrityksen pakkauksissa.

Voidaankin todeta, että

Suomen luomuviljelyn perusta on vienti muun muassa

Saksaan, Englantiin, Tanskaan, Ranskaan. Ellei vientiä olisi, ei Suomessa tarvittaisi kuin noin puolet tämänhetkisestä luomutilojen määrästä.

Joka maassa oman maan tuotanto on sitä parasta ja

oikeaa luomua, mutta onko oikein estää vapaata kauppaa?

Kuluttajat päättävät sen mitä haluavat ostaa. Toivottavasti he käytöksellään ohjaavat tuotantoa lähiruoan suuntaan.

Luomu on kansainvälistä ruokaa, mutta myös paikallista lähiruokaa. Pakkausten selkeä brändääminen yhtenäisellä lähi-

logolla (ehkä maakuntamaininnalla) + Suomen lipulla voisi olla MTK:n etujen mukaista puhumattakaan Luomuliitosta.

Harri Laine

luomuviljelijä

Pornainen

Avaa artikkelin PDF