vierasyliö Pk-yritykset viennin vetureiksi

Suomelle elintärkeän viennin kasvattamisen ongelmana on polarisaatio suur- ja pienyritysten välillä.

Meillä 10 suurta yritystä vastaa kolmasosasta tavaravientiä ja 100 suurinta jo 67 prosentista. Ruotsissa ja Saksassa vienti jakautuu selvästi tasaisemmin eri kokoisten yritysten kesken.

Suomessa viennin osuus kansantuotteesta on pudonnut rajusti viimeisen 15 vuoden aikana ja pudotus ollut itse asiassa nopeampaa kuin missään verrokkimaassamme. Nyt osuus on 15 prosenttia, kun se vielä 1990-luvulla oli kymmenkunta prosenttia korkeampi.

Me olemme yksiniittinen kansa, joka valitettavan usein näkee vain äärilaidat.

Vientikeskustelua ja sen ongelman ratkaisua vaivaa sama yksipuolisuus kuin esimerkiksi työurien pidentämiskeskustelussa: keskitymme alku- ja loppupäähän, kokonaan keskikohdan unohtaen.

Suomen taloudellinen tilanne on kuitenkin kriittinen. Nyt pitää löytää ratkaisuja, jotka tuottavat tulosta jo lyhyellä aikajänteellä.

Kansainvälistyminen vaatii yritykseltä osaamista ja resursseja, koska prosessiin liittyy paljon epävarmuutta, sekä poliittisia ja taloudellisia riskejä.

Kansainvälistymiskonsultit auttavat yritystä rakentamaan yrityksen kilpailueduista lähtevän kansainvälistymisstrategian, testaavat tuotteen potentiaalisilla asiakkailla ja etsivät parhaat yhteistyökumppanit kohdemaassa.

Jos yrityksellä ei ole rahkeita investoida uusille markkinoille, kasvu jää vaatimattomaksi.

Julkiset kansainväliseen kasvuun tähtäävät tukiohjelmat on rakennettu palvelemaan pieniä ja keskisuuria yrityksiä ja pienentämään niiden kansainvälistymishankkeiden epäonnistumisriskiä.

Hanketuet jakaantuvat sadoille, jopa tuhansille eri yrityksille, jolloin keskimääräinen tuki jää pieneksi, usein 15 000–20 000 euroon. Tukea myönnetään esimerkiksi henkilöstön kouluttamiseen, kohdemarkkinaselvityksiin ja konsultin palkkakuluihin.

Tukien vaikuttavuuden arviointi on jäänyt Suomessa liian vähälle huomiolle. Useissa maissa tehdyt tutkimukset osoittavat, että kansainväliseen kasvuun tähtääville pk-yrityksille myönnetyt julkiset tuet maksavat itsensä moninkertaisesti takaisin.

Suomessa ei ole tehty vastaavaa tutkimusta. Meillä ei myöskään ole kuvaa siitä, kuinka moni yritys on 2–3 vuotta hankkeen jälkeen onnistunut laajentumisessaan uusille markkinoille, tai millaisilla tukimuodoilla on saavutettu parhaat ja millaisilla heikoimmat tulokset.

Meillä ei myöskään ole julkista tietoa, paljonko eri hankeohjelmien hallinnointiin on kulunut aikaa ja resursseja suhteessa myönnettyihin tukiin.

Tilastokeskuksen mukaan Suomessa on 2 548 keskisuurta yritystä ja ne työllistävät 250 000 ihmistä. Näillä yrityksillä on jo osaamista kansainvälisiltä markkinoilta. Tarvitaan vain rohkeutta kasvaa.

Keskisuurten yritysten kansainvälistymishankkeet tuottavat yleensä nopeampia tuloksia, kun aikaa ei kulu perusvalmiuksien rakentamiseen. Moni yritys jo vie tuotteitaan, jolloin kumuloituneen osaamisen myötä uuden vientimaan avaamiseen liittyvä riski on pienempi.

Usein menestyksen kuitenkin ratkaisee oikean partnerin löytäminen tai onnistunut oman vientipäällikön tai maajohtajan rekrytointi.

Keskisuurten yritysten hankkeiden vaikuttavuus on myös suurempi. Kymmenen prosentin kasvu keskisuuren yrityksen viennissä on yleensä euroissa enemmän kuin kymmenen pienyrityksen vastaava kasvu.

Pk-yritysten osuus viennistä on 13 prosenttia ja niiden osuus on kasvanut tasaisesti.

Pk-yritysten viennin arvo nousee jo 7,5 miljardiin euroon. Suomessa on 11 000 vientiä harjoittavaa pk-yritystä. Niiden vienti jakautuu lukuisiin eri maihin, ja EU:n ulkopuolisten maiden osuus viennistä on selvästi suuryrityksiä suurempi.

Tavoitteena pitäisi olla Suomen viennin monipuolistaminen ja pk-yritysten osuuden nostaminen 20 prosenttiin kokonaisviennistä vuoteen 2020 mennessä. Jos siinä onnistuisimme, kasvavat vientitulomme viidellä miljardilla eurolla. Se edellyttää kuitenkin, että resursseja suunnataan nykyistä enemmän keskisuuriin yrityksiin ja hallinnosta tekemiseen.

Tukijärjestelmä on viidakko, jossa vahvakin tukehtuu. Uusia ohjelmia on lisätty vanhojen päälle ja jokainen on suunnattu erilaisiin hankkeisiin ja tukia myönnetään eri kriteerein tai eri lähteestä. Järjestelmää pitää uudistaa, keventää ja yksinkertaistaa.

Mahdollisuus kansainvälistymiseen kuuluu kaikille yrityksille. Globaalissa kilpailussa meillä ei ole varaa kohdella eri paikkakunnilla tai toimialoilla toimivia yrityksiä erilailla. Kansainvälistymiskykyisen pk-yrityksen on voitava hyödyntää hanketukia sijaintikunnasta, toimialasta tai kohdemaasta riippumatta.

Uusien rahoitusohjelmien kriteerien pitää olla valtakunnallisia. Räätälöidään mieluummin kullekin yritykselle sen kansainväliseen kasvuun tarvitsema rahoitus kuin etsitään yritys, joka mahtuu viranomaisten kriteeristöön ja ryhdytään kansainvälistämään sitä.

Uusi toimiva rahoitusinstrumentti on Tekesin loppuvuodeksi markkinoille tuoma Explorer-rahoitus.

Ainoastaan kaupallistettu tuote käy kaupaksi. Aiemmin me suomalaiset pärjäsimme maailmalla huipputason tuoteosaamisella ja insinööritaidolla, mutta maailma on muuttunut. Nyt tuote ei ole vain fyysinen laite, vaan myös asiakkaan sen käytöstä saama kokemus, arvo jota tuote tuottaa asiakkaalle.

Vientiyritykset tarvitsevat koulutusta tuote- ja palvelukonseptien rakentamiseen sekä lisäapua kansainväliseen markkinointiin ja myyntiin. Näin pystyisimme vauhdittamaan sekä nykyisten tuotteiden että uusien innovaatioiden vientiä.

Elämme niukkuuden aikaa, jossa jaettavaa on entistä vähemmän. Panostus keskisuurten yritysten kasvuun ja kansainvälistymiseen tuottaisi nopeimmin hyötyä koko kansantaloudelle. Tarvittava rahoitus löytyy rakenteista. Kyse on maamme hätätilan vaatimasta nopeasta reagoinnista.

Pienyrityksiä ei pidä kuitenkaan unohtaa, niissä on siemen tuleviin keskisuuriin ja suuryrityksiin. Niillä on myös tahto lähteä kansainvälisille markkinoille.

Uudistamalla tukirakenteet ja toimintamallit, pystymme palvelemaan yrityksiä tavalla, josta hyötyy yhteiskunta, yritykset ja työntekijät.

KAISA VIKKULA

Kirjoittaja on Finnish Trade

Organisation Fintra Ltd/

Finpro Consultingin toimitusjohtaja.

Tuki-

järjestelmä on viidakko,

jossa vahvakin

tukehtuu.

Avaa artikkelin PDF