Viranomainen voi määrätä hoitokodin järjestämään enemmän hoitajia

Hyvissä käsissä. Muistisairaudet ja vanhusten aiempaa heikompi kunto aiheuttavat sen, ettei hoitajien vähimmäismäärä takaa välttämättä hyvää hoitoa. Markku Vuorikari Kuva: Viestilehtien arkisto

Sosiaali- ja terveysministeriön suositus vuodelta 2008 sanoo, että ympärivuorokautisessa hoidossa pitää olla vähintään 0,5 hoitajaa yhtä asukasta kohti. Tyydyttävä taso olisi 0,5–0,6 ja hyvä taso 0,6–0,7 hoitajaa.

Hallitus päätti ensi vuoden budjettikäsittelyn yhteydessä, että ellei nykyinen 0,5 hoitajan vähimmäismitoitus toteudu, siitä säädetään vuonna 2015 asetuksella.

Vaikka nämä ovat vain suosituksia, viranomainen voi määrätä jo nyt hoitokodille korkeammankin hoitajamäärän.

Näin on käynyt Valkeakoskella, missä MVH-Asunnot on rakentanut kaupungin ja emoyhtiö Mediverkko-konsernia varten vanhusten palvelutalon. Aluehallintovirasto (avi) katsoi lausunnossaan, että hoitajia tarvitaan uudessa Wäinämöisessä 0,65 asukasta kohden.

Kansanedustaja Pauli Kiuru (kok.) on jättänyt asiasta eduskunnalle kirjallisen kysymyksen, jossa hän tivaa perusteita avin linjalle.

Hän epäilee, että avi pyrkii suositusta korkeammalla vaatimuksella vaikeuttamaan yksityisen toimijan tulemista markkinoille.

Onko näin, Länsi- ja Sisä-Suomen avin ylitarkastaja Riitta Heinonen?

”Julkiset ja yksityiset ovat lähtökohtaisesti samalla viivalla. Valvonnan tavoitteena on tasalaatuinen palvelu ja asiakkaiden yhdenvertaisuus.”

Heinonen ei ota kantaa keskeneräisiin hakemuksiin, mutta kertoo, että lupa-anomukset ratkaistaan yksittäin ja jokaisen hoitokodin tilanne katsotaan tapauskohtaisesti.

Perusteluina ovat esimerkiksi asukkaiden hoidettavuus ja tilat.

Palveluasukkaiden kunto on nykyisin heikentynyt, mikä tarkoittaa isompaa vaatimusta henkilökunnalle.

Myös rakennuksen arkkitehtuuri voi edellyttää enemmän henkilökuntaa, jos hoitokodissa on esimerkiksi paljon käytäviä, ovia ja erillisiä osastoja.

Hoitajien määrä lasketaan esimerkiksi niin, että katsotaan, kuinka monta sosiaalihuollon kelpoisuusvaatimukset täyttävää henkilöä tekee työvuoron kolmen viikon työvuorolistan aikana. Hoitajien luku jaetaan asukkaiden määrällä.

Jos hoitajien määrä on kovin pieni, asukkaita ei ehditä nostaa sängyistään ja ruoka syödään kylmänä.

Hoitotyö on haavoittuvaa myös vuosilomien ja sairaustapausten aikana. Siksi avin voi olla perusteltua edellyttää isompaa hoitajamäärää.

Heinosen mukaan 0,6–0,7 hoitajaa on ”hyvin yleinen” vaatimus tehostetussa ympärivuorokautisessa palveluasumisessa. Muistisairaille saatetaan vaatia jopa 0,8 hoitajaa.

Avi saa Heinosen mukaan paljon valituksia sekä kunnallisista että yksityisistä laitoksista. Molempia tahoja voidaan määrätä lisäämään henkilökuntaa.

Hoitajamäärän nykysuositus on ohjannut Heinosen mukaan käytäntöä siten, että suosituksen alittavia laitoksia on aiempaa vähemmän.

Avi myöntää luvat alueellaan toimiville yksityisille palveluyrityksille.

Useamman avin alueella toimivan yrityksen lupa-anomukset käsittelee sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira.

Julkiset hoito- ja asumisyksiköt eivät tarvitse toimintaansa avin lupaa. Niitä sitovat kuitenkin samat asiakkaiden hoitoa ja turvallisuutta säätelevät lait ja suositukset kuin yksityisiäkin palveluntuottajia.

Heinosen mukaan Valkeakoskea vastaava tapaus nähtiin hiljattain hallinto-oikeudessa. Avin tiukempi kanta yöhoitajien määrästä voitti kansainvälisessä omistuksessa olevan Attendon, jonka mielestä palvelukodissa olisi riittänyt pienempi yöhoitajamäärä.

EIJA MANSIKKAMÄKI

Avaa artikkelin PDF