Lintujen talviruokinnan aloittaminenvelvoittaa jatkamaan sitä koko talven

vierasyliö

Syksy on vuodenaikaa, jolloin perinteisesti kukin oman elämän vaiheensa mukaan varautuu talven tuloon. Useat laittavat kesämökkiään talviuneen, talvirenkaat vaihdetaan autoon ja paksut vaatteet kaivetaan varastosta.

Entiseen aikaan oli tapana hamstrata elintarvikkeita maakuoppiin, pakkasarkkuihin ja ruokakaappeihin kuin sota-aikaa odottaessa. Ajatusmaailma keskittyi tulemaan toimeen pimeän ja kylmän talven yli.

Voimavaroja ja tietämystä luonnosta ja sen armoille jäävistä eläimistä oli vähän. Moni eläin menehtyi ennen kevättä.

Elämä oli luonnossa hyvin ekologista. Kukin tuli toimeen luontaisten olojen ja sopeutumiskykynsä mukaan ilman, että ihminen puuttui tähän luonnonkiertoon. Vahvat yksilöt selvisivät ja laji jalostui tätä kautta.

Suomen luonto on monelle eläimelle esiintymisen äärialueilla, jolloin mahdollisuus yllättävään säähän ja ruokatilanteeseen verotti suuresti täällä olevaa kantaa.

Tähän luonto reagoi epäsäännöllisen voimakkaasti. Siirtyminen lämpimille alueille, kuten muuttolinnut tekevät, oli talvista ympäristöä köyhdyttävä.

Viime vuosikymmeninä tätä ilmiötä on muuttanut ihmisen aloittama talviruokinta. Näistä tunnetuimmat ovat lintujen piharuokinta ja joillakin harvoilla myös riistanhoito.

Suomessa talvehtii satojatuhansia lintuja ja näistä moni ihmisen harjoittaman piharuokinnan avulla.

Nyt on sopiva aika varautua laittamaan kuntoon erilaiset ruokintalavat ja -pöntöt. Viimetalviset varusteet saattavat olla varastossa parhaan olomuotonsa menettäneet ja kaipaavat myös lisäystä.

Tavanomaiset roikkuvat ruokintavälineet riittävät hyvin.

Hyvänä lisäkeinona on asentaa ruokintapaikalle maahan matto estämään roskaantumista. Matolla on ruokinnan loputtua keväällä helppo rullata pois ruokajätteitä kuten siemenkotia.

Linnut eivät ole ainoita luonnossa olevia ja ihmisen apua tarvitsevia eläimiä. Harvalla taajaman kansalaisella on mahdollisuus osallistua esimerkiksi riistanhoitoon.

Kauriit ja hirvet hyötyvät rehulavoista. Myös luonnonhoitopeltojen aikaansaaminen on ollut näille suureksi avuksi.

Monella ruokintapaikalla oravat kilpailevat lintujen kanssa mahdollisuudesta vallata pöntön reuna tai lava. Tätä varten voi pöntön nostaa huonekaluputken päähän ja laittaa putken päälle salaojaputki, jossa oravan kynnet lipsuvat.

Samalla voi tarkkailla muiden haittaeläinten esiintymistä. Rottia varten varastosta voi kaivaa esiin ja puhdistaa rotanloukut. Tulevana talvena ei ennakkotiedon mukaan ole kuitenkaan odotettavissa kovin suurta rottamäärää.

Joinakin syyskausina lintujen ruuan tuonti ulkomailta on hankaloitunut. Jo vuodenvaihteen jälkeen ovat eräät säkkikoot tukkuliikkeistä vähissä. Tätä varten on hyvä hankkia varalle muutama säkillinen auringonkukan siementä ja kuorittua pähkinää.

Edullisin ratkaisu on linnuille tarkoitetut rehuversiot, mutta eivät häkkilinturuoat.

Paikalliselta lihakauppiaalta voi tilata ihralevyjä sitä mukaan kuin ne nokitaan tyhjiksi.

Rehukaurassa kannattaa varautua niiden sisältämien koisaperhosten esiintymiseen, mikäli rehua säilyttää lämpimissä tiloissa.

Myös luonto tarjoaa ravintoa tänne jääville sinnittelijöille. Tänä syksynä on ollut hyvä pihlajanmarjasato. Vielä toistaiseksi tilhiä ja räkättirastaita on runsaasti sekä myös harvinaisempia vaeltavia taviokuurnia.

Sen sijaan ruokintalavalta on lähes turha etsiä tikkoja, kun pikkutikatkin vaelsivat lounaaseen.

Talvilinnuston elävöittäjänä sinitiainen on myös nyt vähentynyt. Lajilla oli syksyllä ennätysluokkaa ollut vaellus pois maasta. Kulunut kesä ei ollut linnuille edullinen lisääntymisaika, mikä antaa odottaa myös hiljaisempaa ruokintaa talvella.

Lintujen ruokinnan aloittaminen omalla pihalla on velvoittavaa: Talvinen lintu tottuu saamaan päivittäisen ravintoannoksen tutusta paikasta, jolloin sen ehtyessä linnun voimat löytää lyhyen valoisan jakson aikana uusi ja vielä vapaana oleva ruokintapiste ovat vähäiset. Ruokintaa tulisi jatkaa koko pakkaskauden.

Lintujen ruokinta ei ole vain antamista. Siitä voi myös nauttia seuraamalla vaikka koti-ikkunasta lintujen liikehdintää pihalla.

Samalla voi olla avuksi myös alan tutkimukselle ja seurannalle. Erityisesti kannattaa muistaa pohjoismainen Pihabongaus, jonka alan keskusjärjestö Bird Life Suomi järjestää myös tulevan tammikuun lopussa.

Talvinen ilmanala on muuttumassa.

Ilmaston lämpeneminen auttaa eräitä keskieurooppalaisia nisäkkäitä ja lintuja selviämään ennen liian kylmästä talvesta. Vieraslajien määrä on kasvanut ja tuomassa toivottua lisäystä syksyiseen metsästykseen.

Ajanmukaiset seurannat kertovat tilanteen luonnossa edistäen näin Suomen eläimistön kestävää hyvinvointia.

OLLI PAASIVIRTA

Kirjoittaja on ympäristönsuojeluneuvos Kauniaisista.

Avaa artikkelin PDF