Oma aurinkokeräin rakennetaan kurssilla
Keijo Hissa (vas.), Timo Rinne, Seppo Kinnari ja Jussi Nuuja pujottelevat aurinkolämpökeräimen kupariputkia alumiinilevyyn. Johannes Tervo Kuva: Viestilehtien arkistoVaasan kansalaisopistossa suunnitellaan ja rakennetaan jokaiselle osallistujalle aurinkolämpökeräin. Alkulevystä edetään asennukseen saakka. Myös lämpötalouden perusteisiin tutustutaan.
Kursseja vetää energianeuvoja Yrjö Seppälä, joka on valmistanut työkaluja monikansalliselle sähkövoima- ja automaatioyhtymälle ABB:lle 30 vuotta. Vuodessa Seppälän kursseilla käy noin 50 henkeä.
”Nyt on kaksi ryhmää, kun tulijoita oli paljon”, Seppälä kertoo.
Seppälän Aurinkokeräimet Oy järjestää koulutusta yhdeksättä vuotta. Pohjanmaalla kursseja järjestetään säännöllisesti. Keräimiä on rakennettu monella paikkakunnalla, muun muassa Mynämäellä, Kajaanissa ja Sotkamossa.
”Viime vuonna Ilmajoella oli uusi kurssi”, Seppälä kertoo. ”Teimme yhteensä toistasataa keräintä.”
Kaukaisimmat kurssilaiset tulivat Soinista ja Isojoelta joka viikko.
”Kun keräin on tehty, kurssilaisella on niin hyvät taustatiedot, että hän selviytyy kotonakin”, Seppälä kertoo. ”Ryhmä auttaa tarvittaessa.”
Jokaisen kurssilaisen erityisolot otetaan huomioon.
Jos keräintä ei voi asentaa katolle, se sijoitetaan seinälle tai maahan.
”Aluksi järjestin kursseja Vaasan yliopiston energia-instituutin toimeksiannosta”, Seppälä toteaa.
”Olen vienyt toimintaa omin päin eteenpäin mutta saan yliopistolta apua tarvittaessa.”
Kurssilla rakennettavan keräimen hinnaksi tulee noin 300 euroa ilman arvonlisäveroa. Kuparia ja alumiinia menee paljon.
Mustaksi maalattuun alumiinilevyyn pujotellaan kupariputkea. Karkaistu lasi suojaa levyä.
Eristetyssä tilassa lämpö siirtyy putkissa kiertävän nesteen mukana varaajaan. Ohjausyksikön anturit tunnustelevat keräimen lämpötilaa.
Paisuntasäiliö tasaa painetta. Pumppu kierrättää nestettä.
Yksi keräin on 2,20 metriä pitkä ja 1,06 metriä leveä. Painoa sillä on noin 45 kiloa.
Painavin osuus on keräimen metalliosia suojaava lasi. Lämpöä kierrättävää nestettä tarvitaan parikymmentä litraa.
Keräin suunnataan etelään, jotta se saa mahdollisimman monta tuntia auringonvaloa.
”VTT on joskus vertaillut näitä, silloin keräimen tehoksi mitattiin 2 000 wattia”, Seppälä kertoo. ”Kun laitetta on kehitelty, teho on lisääntynyt. Vielä marraskuussakin keräin voi tuottaa yli 2 000 wattia.”
Jos talous on pieni ja käyttövesivaraaja satalitrainen, yksikin keräin riittää pitämään veden lämpimänä.
Jos lämmitettävänä on 3 000 litran säiliö, tarvitaan useampi keräin. Katolle sijoitetaan usein 5–6 keräintä, jos aurinkolämmöllä halutaan lämmittää käyttöveden lisäksi koko taloa.
Aurinkolämpökeräimet ovat lisälämmitysjärjestelmä. Ne tukevat maa- tai vesikeskuslämmitystä. Navetoissa aurinkolämmön voi yhdistää maidon jäähdytyksen tai savukaasujen lämmön keräimeen.
Lämpöä voi myös käyttää kasvihuoneen maalämmöksi tai uima-altaan lämmitykseen.
Aurinkokeräimellä saa merkittävästi energiaa vähintään helmikuun lopulta marraskuuhun. Maaliskuu on parhaita kuukausia.
Jos talon sähkölämmitys maksaa 3 000 euroa vuodessa, keräimen avulla voidaan saada säästöä 1 800 euroa vuodessa eli noin 60 prosenttia. Hyvissä oloissa keräin maksaa itsensä takaisin jo vuodessa.
Karkaistulla lasilla suojatun aurinkokeräimen todennäköinen käyttöikä on noin 50 vuotta. Laite on suunniteltu kosteisiin oloihin ja se kestää lumen painon.
Kupariputki pujotellaan alumiinipohjaan, joten korroosiota ei synny. Myrsky tai kiveniskemä voi rikkoa keräimen, mutta lasin voi vaihtaa ja metallit käyttää uudelleen.
REA PELTOLA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
