Pikonlinna herätetään jälleen eloon
Jaana Kankaanpää Pikonlinnan kaksi ylintä kerrosta ovat jo hoivakotikäytössä. Tilojen laitosmaisuus on muutettu kodinomaisuudeksi. Vanhoilla tyylihuonekaluilla, matoilla ja kristallikruunuilla esimerkiksi tästä päivähuoneesta on taiottu ylellinen tila. Kuva: Viestilehtien arkistoKANGASALA (MT)
Maaseudun tyhjilleen jääneille kiinteistöille mietitään ankarasti uusiokäyttöä eri puolilla Suomea.
Yksi uutta elämää etsineistä kohteista on Kangasalan Pikonlinna, entinen sairaala, jolle Pirkanmaan Sairaanhoitopiiri ryhtyi etsimään uutta käyttöä 2000-luvun alkupuolella. Kiinteistö päätyi myyntiin ja uusille omistajille vuonna 2008.
Ostajina olivat yksityinen kiinteistösijoittaja ja yrittäjä Harri Oesch 65 prosentin osuudella ja Pikora Oy, jonka takana on joukko pirkanmaalaisia kiinteistösijoittajia.
Maa-alueita kauppaan kuului noin 40 hehtaaria.
Kun uutta käyttöä lähdettiin miettimään, kaiken ydin oli vuonna 1931 rakennettu päärakennus, joka piti herättää henkiin.
”Pikonlinna on toiminut historiansa aikana niin sotasairaalana kuin syöpäsairaalana. Historia on osittain surullinen ja raskas mutta myös kunniallinen. Tälle pohjalle halusimme rakentaa määrätietoisesti uutta elämää”, kertoo Pikonlinnan kiinteistöjen toimitusjohtaja Laura Airaksinen.
Mietinnässä oli kolme erilaista skenaariota: matkailu, asuminen ja hoiva. Matkailu heitettiin laidan yli ensimmäisenä.
”Totesimme, että täällä ei ole tulevaisuutta massiiviselle hotellille. Kylpylöitä on runsaasti ja lisää tulee, joten siihen kisaan ei kannata heittäytyä. Jos tästä olisi saneerattu hotelli, se olisi ollut ihan järkyttävän kokoinen investointi.”
Myös pelkkään asumiskäyttöön saneeraaminen olisi ollut liian kallis ratkaisu.
”Siinä tapauksessa ihan kaikki olisi pitänyt pistää uusiksi. Ei ole järkeä muuttaa tiloja muuksi, jos ne ovat käyttökelpoiset osittain jo sellaisenaan”, Airaksinen muistuttaa.
Suunta otettiin siis hoivaan ja hyvinvointiin. Koska Kangasalla on jo mielenterveys- ja päihdekuntoutuspalveluihin erikoistunut Kaivannon sairaala-alue, päätettiin Pikonlinnassa keskittyä hoiva- ja hyvinvointipalveluihin.
”Tällä seudulla on vielä rajallisesti vanhusten asumispalveluita, joten selvä kysyntärako löytyi heti. Myös kaikki muunlaiset hyvinvointi-, kuntoutus-, liikunta- ja ruokapalvelut sopivat tänne hyvin.”
Vanhassa sairaalarakennuksessa toimii tänä päivänä useita hoiva- sekä hyvinvointi- ja terveysalan yrityksiä.
Olennainen osa kokonaisuutta on mahdollisuus uudisrakentamiseen.
”Olemassa olevaa rakennusmassaa on 22 000 neliömetriä, ja uutta aiotaan rakentaa yhteensä 26 000 neliömetriä”, laskee Airaksinen.
Pikonlinnan alueelle on kaavoitettu yhteensä 34 000 kerrosneliömetriä uutta rakennusoikeutta kerrostaloina, pienkerrostaloina ja omakotitaloina. Lisäksi alueelle rakennetaan oma kauppa.
”Ilman palveluita ei tule asukkaitakaan. Siksi kauppa ja hyvät bussiyhteydet ovat kehittämisen elinehtoja. Haluamme yhdistää luonnon, monimuotoisen asumisen ja palvelut toimivaksi kokonaisuudeksi.”
Alueen kehittäminen on saanut aikaiseksi lumipalloefektin.
”Kun tänne tulee työpaikkoja, syntyy palveluntarvetta lisää ja palvelut kehittyvät ja sitä kautta alue kiinnostaa yhä enemmän myös asumispaikkana.”
Paljon on jo ehditty tekemään. Kaikesta näkee, että vauhti on saatu päälle.
”Se, että rakennuskanta on vanhaa, ei tarkoita huonoa. Vanhan rakennuksen vaikeudet pitää kääntää vahvuuksiksi. Meillä on täällä kauniit ikkunat, korkeat huoneet ja paksut seinät.”
Kahteen Pikonlinnan päärakennuksen ylimpään kerrokseen on sijoittunut kaksi erillistä vanhusten hoivakotia. Laura Airaksinen esittelee ylpeänä kauniisti sisustettuja tiloja.
Yhden kerroksen sisääntuloaula näyttää kristallikruunuineen ja divaaneineen kuin Hotelli Kämpistä ryöstetyltä. Laitosmaisuus on hävitetty ja tilalle tuotu ylellisyyden tuntua.
”Ei se kaunis sisustus maksa niin paljoa kuin luulisi. Kalleinta on remontoida tiloihin nykyaikaisia vessoja ja pesutiloja”, paljastaa Airaksinen.
Erityinen herkku ovat vanhan kiinteistön hissit, joista jokainen on tapetoitu vanhanaikaisilla koristetapeteilla. Samoja tapetteja löytyy kerroksista tehosteseininä.
”Toijalan tapettitehtaan vanhat tapettimallit sopivat tänne kuin piste iin päälle.”
STINA HAASO
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
