Kreikan hallitus kiertää Eurooppaa tukea etsimässä
Odd Andersen/AFP PHOTO /ODD ANDERSEN Saksan valtiovarainministeri Wolfgang Schäuble heristeli sormeaan kreikkalaiskollegalleen Giánis Varoufákisille eilen Berliinissä. Saksa ei hyväksy Kreikan velkojen leikkaamista. Kuva: Viestilehtien arkistoBRYSSEL (MT)
Kreikan hallitusohjelman odotetaan kertovan strategian, jolla pääministeri Alexis Tsipras alkaa toteuttaa vaalilupauksiaan: Maan velkoja pitää helpottaa ja taloutta vahtiva troikka on saatava maasta ulos.
Tsipraksen ongelma on, että Kreikka on sitoutunut molempiin, eivätkä Euroopan johtajat suostu muuttamaan kumpaankaan.
Siksi Tsipraksella on ollut tällä viikolla kiire kiertää pitkin Eurooppaa tunnustelemassa ja etsimässä lupauksilleen tukea.
Keskiviikkona Tsipras tapasi EU:n komission puheenjohtajan Jean-Claude Junckerin ja Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan Donald Tuskin.
Valtiovarainministeri Giánis Varoufákis puolestaan vieraili keskiviikkona Euroopan keskuspankissa (EKP). Torstaina hän tapasi Saksan valtiovarainministeri Wolfgang Schäublen.
Virallisia neuvotteluja ei ole aloitettu. Ne voivat alkaa helmikuun 12. päivän EU:n pääministereiden kokouksessa ja 16. päivän valtiovarainministereiden kokouksessa.
European Voice-lehden mukaan ensi viikolle harkitaan euroalueen valtiovarainministereiden hätäkokousta.
Tietoja tapaamisista on tihkunut niukasti. Tsipras sanoi lehdistölle Junckerin tapaamisen jälkeen, ettei sopimusta vielä ole, mutta neuvottelut etenevät hyvään suuntaan.
Juncker kertoi, että voisi etsiä troikan tilalle uuden keinon valvoa Kreikan taloutta. Se vaatisi kuitenkin kaikkien 19 euromaan yksimielisen hyväksynnän.
Varoufákisin ensimmäinen ehdotus oli, että euromaat antaisivat Kreikalle kymmenen miljardia euroa lyhytaikaista luottoa, kertoi Financial Times (FT).
FT:n mukaan EKP ei hyväksy ehdotusta.
Tarjolla on jo nykyiseen tukiohjelmaan liittyvä 15 miljardin laina. Kreikka ei kuitenkaan ota sitä vastaan, koska haluaa irti tukiohjelman ehdoista.
Kiire painaa tässäkin. Ellei Kreikka täytä ehtoja tai hae jatkoaikaa niiden täyttämiselle helmikuun loppuun mennessä, lainatarjous päättyy.
Varoufákisin ehdotus on tarkoitettu korvaamaan tukiohjelman laina. Sen avulla Kreikka saisi aikaa neuvotella koko tukiohjelman 315 miljardin euron lainasta.
Koko lainaohjelman lyhentämistä Varoufákis ehdottaa sidottavaksi maan talouskasvusta saataviin tuloihin.
EKP ilmoitti keskiviikkona, ettei se enää hyväksy Kreikan valtion velkakirjoja kreikkalaispankkien lainojen vakuutena. Päätös sulkee pankeilta tärkeän käteisen lähteen.
Kreikan valtiovarainministeriön mukaan päätös ei vaaranna pankkeja, mutta lisää painetta neuvotteluihin.
Perussuomalaisten välikysymys Kreikasta ei kaatanut hallitusta keskiviikkona.
Pääministeri Alexander Stubbia (kok.) ärsyttää, että Kreikka käy keskustelua lehtien palstoilla ja neuvottelee eri maiden kanssa kahden kesken.
”Voidaan vain odotella mitä Kreikan hallitus ehdottaa ratkaisuksi”, Stubb sanoi.
Euromaiden hätälainojen muuttaminen olisi vaikeaa Suomelle, koska siinä tapauksessa vakuussopimus pitäisi neuvotella uudelleen.
Ehkä Kreikan taktiikan taustalla on Varoufákisin akateeminen erikoisala. Se on peli- ja neuvotteluteoria.
Kreikan hallituksen ensimmäisiä tehtäviä on valita presidentti kuun lopussa.
AIMO VAINIO
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
