Ruukin alpakkakehräämö etsii työntekijöitä

Sini Honkala ja Leena Rajala pyörittävät kehräämön toimintaa kaksin. Suuri osa myymälän tuotteista on heidän suunnittelemiaan. Alpakanvilla ei kutise, eikä juuri aiheuta allergiaa. Kuva: Markku Vuorikari

Alpakoista saa monen väristä villaa. Ruukissa villoja ei värjätä lainkaan. Kuva: Markku Vuorikari

SALO (MT) Ruukkikylän teollisuushallin ovella vastaan juoksee kolme mustaa pötkylää. Ne hääräävät jaloissa asiakkaan astellessa peremmälle myymälään. Isoin koira, suursnautseri Leo, on ulkona omilla menoillaan. Kenties tarkkailemassa aitauksessaan hipsiviä alpakoita.

Sisällä lämpimät ruskean sävyt kaappaavat syleilyynsä: pehmoisia lankoja, huiveja, villatakkeja, jopa neulottuja iltapukuja.

Ruukin kehräämössä käsitellään vain alpakanvillaa ja myydään siitä tehtyjä tuotteita.

Suomen ensimmäinen pelkkään alpakanvillaan erikoistunut kehräämö on koirapiireissä tutustuneiden ystävysten Sini Honkalan ja Leena Rajalan yhteinen aluevaltaus. Honkala työskenteli aiemmin fysioterapeuttina ja Rajala koulutti avustajakoiria.

Elämänmuutos kumpusi omasta tarpeesta. Honkala halusi tuottaa alpakoistaan lankaa, eikä tekijää tahtonut löytyä Suomesta.

Ennen joulua valmistumassa olivat jonkun alpakanomistajan tilaamat langat. Säännöllisesti villaa lähettäviä asiakkaita on puolensataa. Kilosta lankaa veloitetaan 80 euroa.

Hinnan ymmärtää, kun seuraa vierestä, miten pieteetillä lankaa tehdään. Kehruussa on viisitoista vaihetta alkaen villan puhdistuksesta. On karvalaatujen erottelua, sähköisyyden poistoa ja langan venytystä.

”Yksi asiakas halusi tulla itse kehräämään lankansa. Hänellä urakkaan kului viikko”, Honkala kertoo.

Ruukin kehräämö ostaa myös itse villaa ja tekee siitä naisten yhdessä suunnittelemia vaatteita ja asusteita.

Villaa joudutaan tilaamaan myös ulkomailta, koska kotimaasta sitä ei saa riittävästi. Suomen saanto on vain noin 200 kiloa vuodessa. Kehräämö maksaa villasta maailmanmarkkinahintaa, joka on noin 25 euroa kilolta.

Yrittäjäkaksikko aikoo palkata kehräämölle kaksi tai jopa neljä työntekijää, koska omat kädet eivät millään riitä.

Haussa on myös suomalaisia ompelijoita.

Suomessa on toistatuhatta alpakkaa. Tarkka määrä ei ole tiedossa, koska niitä ei rekisteröidä tuotantoeläiminä.

Porukasta kolmisenkymmentä asustaa tässä Mathildedalin ruukkikylässä. Alpakat käyskentelevät kartanon vuokramailla hoitaen samalla maisemaa. Toki ne houkuttelevat paikalle myös turisteja.

Honkalalle on kunnia-asia, että hänen alpakkalaumansa on jalostettu huippuyksilöistä villan laatua ja eläinten hyvinvointia silmälläpitäen.

Honkalan mukaan Suomessa jalostetaan alpakoita huolimattomasti esimerkiksi pelkän värin perusteella. Jalostustyössä pitäisi kuitenkin huomioida useampia seikkoja.

Hyvällä jalostuksella kehräämiseen kelpaavan villan tuotto voidaan moninkertaistaa. Huippuyksilöistä saadaan villaa yli neljä kiloa vuodessa.

Honkalan tuottoisista alpakkapojista kuusi on parhaillaan maakuntakierroksella jakamassa siementään.

Hyvälaatuisen alpakan hinta voi nousta jopa 8 000 euroon. Jos villalla ei ole väliä, alpakan voi saada 1 500 eurolla.

Honkala on innostunut alpakoista, koska ne oikeasti tarjoavat mahdollisuuksia maalle.