Kaavat kiusaavatmaalikylien rakentajia
viikon kysymys
Viikon kysymyksessä tiedusteltiin, onko kaavoituksesta koitunut hankaluuksia maaseudun rakentamisessa tai elinkeinon harjoittamisessa.
45 prosenttia vastaajista oli kokenut kaavoituksen hankaloittavan toimintaa, 37 prosenttia ei. 18 prosenttia vastaajista kaavoitusasiat eivät koske.
Vastauksia tuli monenlaisia. Rajoituksia kokeneet vaikuttivat turhautuneilta.
”Ympäristöministeriössä, paikallisissa Ely-keskuksissa ja kaupunkien kaavoituksessa ei haluta hyväksyä hajasijoittamista missään muodossa.
Maaseutu on suuri ongelma ja uudet liitos-maaseutukaupungit eivät saa vahvistaa vireitä valmiita kylätaajamia, vaan kaikki uusi elämä ja rakentaminen keskitetään kaupungin omistamalle asemakaava-alueelle.
Suunnittelutarveratkaisut ja poikkeamisluvat tehdään mahdollisimman vaikeiksi.
Jos saa rakennusluvan, vaaditaan liittymään kunnalliseen viemäriin, jota ei ole edes näköpiirissä”, kuvailee Maaseutu autioksi.
Rantarakentamista säädellään erityisen tarkasti. Kaavoitusta aivan hatusta vedettynä kertoo:
”Rantojen yleiskaavoitus sotki omistamieni kiinteistöjen rakennusoikeuksia ja kahden tontin osalta ne oli muutettu metsätalousmaaksi, vaikka toisella tontilla oli voimassa oleva rakennuslupakin tuolloin. Rakennuslupakin mitätöitiin vielä kaiken lisäksi!
Valitusten ja muistutusten kautta sain tontilleni takaisin rakennusoikeuden ja rakennusluvan. Toinen tontti meni ’kankkulan kaivoon’ ja on nyt metsätalousmaata.
Appivanhemmilleni kävi vielä huonommin, kun arvokas rantatontti muutettiin kaavoituksessa metsätalousmaaksi.
Jotenkin tuntuu, että näissä kaavoitusasioissa ei ole ollut mitään järkeä, rakennusoikeuksia on myönnetty aivan hirveisiin paikkoihin ja sitten todellisia oikeita rakennuspaikkoja on siirretty maa- ja metsätalouskäyttöön.”
Joka asuu syrjässä, saa olla ja rakentaa rauhassa – toistaiseksi.
”Sivukylän etuihin kuuluu, etteivät maalikylien kaavoitukset ja peltojen muuttaminen omakotikasvustoiksi haittaa elinkeinon harjoittamista. Onneksi en omista järvenrantapeltoja tai -metsiä, niin saan olla rantakaavaltakin rauhassa. Kaipa joku nyt jonkun kiusantekokaavan kehittää tännekin, kun huomaa jonkun pääsevän kaava-asioissa kuin koira veräjästä”, kirjoittaa Maajaana.
Timpau ei ole kokenut kaavojen haittaavan.
”Ei ole ollut ongelmia. Sovussa käyty tarvittavat asiat läpi ja rakennettu sen mukaisesti. Lopputarkastus keväällä (kyse vapaa-ajan rakennuksista!).”
Seuraavassa viikon kysymyksessä voi ottaa kantaa siihen, miten päin puut kannattaa pinota – halkaistu puoli ylös vai alas?
Vastata voi osoitteessa www.maaseuduntulevaisuus.fi.
HENRIK SCHÄFER
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
